Tuleva hakukoira Kamu

Pitkään kiinnostanut haku korkattiin viime torstaina, kun pääsimme Kamun kanssa ensi kertaa meidän seuran treeneihin. Olen päättänyt opettaa sen rullalla ilmaisevaksi, joten rullakin ennätti jo tulla postissa ennen treenejä, vaikkei sillä nyt alkuun suurempaa merkitystä ole. Koirassa oli paljon virtaa torstaina, kun olin samana päivänä palannut Ruotsin reissulta, joten koira oli ollut kotosalla vähällä liikunnalla koiranvahdin kanssa.

Teimme Kamulle alkuun näkölähtöjä, eli maalimies näyttäytyi koiralle ja juoksi piiloutumaan. Kamu ampaisi maalimiehen luo kuin ohjus ja maksalaatikko kelpasi pakasterasiasta kuin väärä raha. Kun koira oli hotkinut palkan se nappasi rasian maalimieheltä ja kantoi ylpeänä minulle. Ai että olin ylpeä kun koira oli niiin innoissaan ja tomerana metsässä! Siinä sitten itse olin maalimiheneä porukan muille koirille ja odotin jo innolla ensi viikon treenejä.


Tänään treenasimme kotona näyttöjä pikkuveljen ja hänen serkkunsa kanssa. Kamu toimi jälleen todella innokkaasti kolme näkölähtöä ja juoksi suoraan maalimiheltä palkkaa hakemaan. Tuttuun tapaan kantoi taas pakasterasioita mammalle, ei lieneen esineruutu tuota hankaluuksia? :D Viimeinen näyttö tehtiin jo niin sanotusti haamuna, eli vein koiran pois ja maalimies piiloutui. Kun toin koiran keskilinjalle ja näytin suuntaa, maalimies nousi hieman piilosta ja eikun koira näytölle. Ja Kamuhan tajusi homman juonen heti! Mahtavaa mikä into koiralla on rynnistää metsässä! Tästä on hyvä jatkaa.



Sitten saimme Oivalta ja Lukalta pienen haasteen ;)
Tunnuksen saaneen pitää;
1. Kiittää tunnustuksen antajaa
2. Antaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle
3. Ilmoittaa näille kahdeksalle tunnustuksesta
4. Kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestään (tässä tapauksessa koirasta)

Eli ensin kiitän Hanna-Maria haasteesta ja annan haasteen eteenpäin (lisätään pian...)

1. Kamulla on niin sanottu Snow-Nose eli "luminenä". Sen nenä siis vaihtaa väriä aina talven tullen vaaleanpunaiseksi. Kesällä se taas on tummempi, suunnilleen viininpunainen.

2. Kamu juttelee aamuisin paljon, se haukottelee ja murmuttaa omalla kielellään. Kerran jopa olin kuulevani sen sanovan "vauva!" :D

3. Kamun ensimmäisiä koiratuttavuuksia 7 viikkoisena oli alaskanhuskyt. Ehkä sen takia se välillä kuvittelee olevansa husky, koska kun se on laumassa se ulvoo muiden mukana tai kun se näkee valjaat se innostuu suunnattomasti. Kamu toimii myös hyvin valjakossa takaparina. :)

4. Kamu osaa noutaa riistaa. Tänä syksynä kyyhkynaloituksessa se nousi kaksi puoliksi elävää lintua ja toi ne minulle oikein mallikkaasti. Hieman siis on opeteltu metsästyskoira juttuja! ;D

5. Kamu ei oikein kehtaisi totella ketään muuta kuin minua. Kotona se vähän luimistelee jos joku muu käskee sitä luokse. Koiran ilme kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, se pyörittelee silmiään ja löntystää hiljaa kutsujan luo. Jos on paljon tuntemattomia ihmisiä ympärillä ja ne kutsuvat Kamua, ei koira liikahda mihinkään. Se vain asettuu viereeni maate ja katselee muita ilmeellä "tää on mun mamma, ja minähän en muita tottele enkä tästä liikahda."

6. Kamussa herää joskus sisäinen äiti. Esimerkiksi meidän pikku Sahti kun tuli kotiin, kellahti Kamu selälleen ja oli täysin varma, että hänen tulisi imettää pikkuista! :D Sitten kun se ei aivan onnistunut, tyytyi se vain nuolemaan pentua.

7. Kamu kantelee mielellään erillaisia esineitä. Suosikkeja tietysti on kepit ja pallot, mutta se tuo ja kantaa miltein mitä vain jos käskee.

8. Kamu on saanut nimensä isänsä Bonito-Snown mukaan, eli GM`s Arctic Snow.