Jäljellä pitkästä aikaa

Eilen käytiin taas pitkästä aikaa koirakoulussa. Viime aikoina olen taas huomannut, kuinka paljon Kefe ottaa Kamusta mallia ja ratkoo tilanteita sen varjolla todella paljon. Niinpä ajattelin käyttää koirakoulussa suurimman osan aikaa Kehpatsun koulimiseen. Teemana olivat ohitusharjoitukset ja seuraaminen ryhmässä. Kefe tukeutuu lenkillä ohitustilanteissa Kamuun, eli reagoi just niinku se. Yleensä pojat ohittaa vieraat koirat nätisti, mutta uroksia kun ovat, provosoituvat herkemmin toisten räpättämisestä. Nyt parina kertana Kefellä on ollut "henkilökohtainen" taluttaja ja se onkin joutunut kohtaamaan vastaantulevia ilman "Kamun oppia". Taas on menty tässä asiassa takapakkia, koira pörhöttää vastaantulevalle ja antaa hyvin epävarmoja signaaleja. Niinpä tähän tarvitaan lisää treeniä.

Koirakoulussa oli muutama uusi koira, joten harjoitukset olivat näin ollen parempia. Treenitilanteessahan Kehpatsu suoriutui oikein mallikkaasti. Tehtiin harjoituksia, jossa istuttiin ringissä ja vuorotellen seuruutettiin ringissä istuvien välistä omaa koiraa. Voi mikä kontakti pikkumustalla olikaan. Ohitusharjoituksissa otettiin parittain tilanteita joissa koirat olivat vastakkain ja kohdatessa koirat tuli ottaa sivulle perusasentoon. Tämä meni todella hienosti, Kefe ei välittänyt ollenkaan vaikka vieressä oleva koira saattoi haukahtaa sille tai loikkia vähän vieressä ennen istumista.  Lopuksi otin Kamunkin vielä vähän temppuilemaan kentälle. Tein vähän kontaktiharjoituksia ja hyppynoutoa. Lopuksi vielä merkkiä, joka on alkanut taas kammeta takaisin Kamun muistiin. On se vaan niin erilaista treenata noita koiria, kun toinen on kuin sähköjänis ja toinen tekee tyynen rauhallisesti ja vähän "kömpelösti".

Treenin jälkeen lähdettiin vielä Riikan ja Iran kanssa jälkimetsään Akonpohjaan. Keli oli ihmeen hyvä, mutta itikoita oli siitäkin edestä. Tein molemmille pojille noin 300m jäljet, Kamulle tuli pari kulmaa ja Kefelle suhteellisen suora. Molemmille tiputtelin kolme keppiä. Jälkien painuessa tallattiin Riikan kanssa vielä esineruutu. Kamulle otin aika vaikeita esineitä ja neljä nostoa yhteensä. Koira teki hyvällä draivilla, käytti nenäänsä ja piti hyvän vauhdin. Esineet nousi oikein hyvin. Ainut kummajainen oli ruudn oikeassa takalaidassa, siellä oli ilmeisesti jokin haju, koska koira pyöri siellä varmaan kaksi minuuttia ja otti ilmastakin vainua tarkkaan.

Kefe on mennyt esineruudussa tosi paljon eteenpäin. Koira irtoaa tosi hyvin ekasta käskystä ja vieläpä eteenpäin:D Samoin Mustalla on hyvä vauhti ja nenä työskentelee koko ajan. Kaksi esinettä se nosti miltein peräjälkeen. Tosi hyvää työtä, kuten jäljelläkin. Eka kerta tänä kesänä ja poika teki tarkkaa työtä ja ilmaisi kaikki kepit! Pari kertaa pysähtyi ja tapitti minua ilmeellä "mamma mitäs nyt, pitääkö jatkaa?", mutta hienosti lähti oma-aloitteisesti jatkamaan jäljestämistä. 

Kamu oli aika hajamielinen. Jäljellä se meni tuttuun tapaan kuin juna tasaisesti eteenpäin, mutta ilmaisut olivat aivan hanurista. Yhden kepin se merkkas ja oli jo aikeissa vaan jatkaa matkaa, kun vähän nappasin liinasta ja kysyin että "mikäs se sieltä löyty?". Koira kääntyi takaisin kepin luo ja toi sen sitten mulle. Selvästi kepit eivät ole vielä sille se kohokohta jäljellä, joten vahvistamista kaivataan!

Sitten muihin uutisiin. Sain koulupaikan Savonian ammattikorkeakoulusta, Iisalmesta. :) Asuntokin varmistui, joten elokuussa minä ja koirat pakataan kimpsut ja kampsut mukaan. Olin yhteydessä Iisalmen vepe porukkaan ja he kuulemma mielellään ottavat meidät treeniporukkaansa mukaan. Alan olla jo aika innoissani, sillä tokon ja pk-lajienkin saralla näytti paikallinen seura olevan aktiivinen. Asuuko kukaan blogin lukijoista siellä päin? Meille saa ilmottautua treeniseuraksi ilomielin!