sunnuntai 27. joulukuuta 2015

Kinkun sulattelua


Niin se vaan Joulu taas oli ja meni. Aatto oli täysin lumeton mutta sitäkin kauniimpi aurinkoinen päivä. Kävin aamupäivällä kävelemässä pienen lenkin koirien kanssa ennen riisipuuron keittoa. Aattona ei juuri sen ihmeellisempää koirien kanssa tullut touhuttua, olimme menossa poikaystäväni vanhemmille illaksi ja pojat saivat jäädä kotiin herkkuluidensa kanssa. Joulupäivänä lähdimme päivällä käymään vähän juoksemassa koirien kanssa. Kyllä vaan intoa riitti kun akkuja oli ladattu jo tovi. Ei haitannut menoa pieni sadekuuro kun valkoiset kirmasivat pitkin nurmikoita.

Tänään olimme sopineet työkaverini kanssa, että menisimme koirapuistoon valkoisten lasten kera. Hänellä on muutaman kuukauden nuorempi valkoinen narttu, Mila (CHOSEN WHITE`S MULAN), jonka kanssa Roki mielellään leikki. Aikamoisia roturasisteja pennut tuntuivat olevan, sillä koirapuistossa olisi ollut kyllä muutakin kuin valkoista seuraa :D 

Ennen aattoa saatiin myös mitä parhaimpia uutisia penturintamalta:

                                * GIRA ULTRATTU TIINEEKSI 22.12.2015 *

 



perjantai 25. joulukuuta 2015


                                  Toivottaa: Ronja, Kamu ja Roki

sunnuntai 13. joulukuuta 2015

Pientä pakkasta ja pentuhaaveita

Kuvassa Kamulla TopDogin Maike heijastinpaita, joka istuu koiralle kuin nenä päähän

Nyt kun kaikki Messarihäsellys on alta pois niin voi laittaa sellaisen Joulumoodin päälle. Itse olen aina ollut jouluihminen. Tykkään laittaa kotiin valoja ja kynttilöitä sekä kokeilla kaikkia jouluruokia. Täällä kaupungissa on joulutunnelman luominen on ainakin minulla vaatinut vähän enemmän mielikuvitusta. Ei ole lunta, on pimeää ja märkää...  
Ajattelin tänä vuonna tehdä teille lukijoille sellaisen Joulupostauksen, jossa kuvailen meidän aaton tapahtumia ja menoja vähän enemmän:) Ensi viikonloppuna lähdemme käymään Savossa sukulaisten luona ja toivon että siellä on vähän luntakin missä koirat voi juoksennella.

Eilen olimme koirien kanssa Heurekalla vähän treenailemassa. Olin kuvannut Annin shelttityttöjä puolenpäivän aikaan ja huomasin miten kivasti maa oli kuurassa ja aurinkokin pilkisteli puiden lomasta. Kauan tätä iloa ei kuitenkaan kestänyt, sillä hämärä alkoi jo laskeutua kun olimme poikien kanssa paikalla. Positiivista pikkupakkasessa oli, että koirien jalat eivät olleet aivan yltäpäältä kurassa vaan pysyivät aika kuivana. Molemmilla oli virtaa taas vaikka muille jakaa. Kamun kanssa treenattiin seuraamista ja merkin kiertoa. Kyllä vaan ärsyttää edelleen ne uudet tokon säännöt. Koira tarjoaa koko ajan merkille pysähdystä kierron sijaan. Vaikka mun kartio onkin se pienempi malli niin en usko että sen isomman kanssa koemme mitään ahaa elämystä. Seuraamisessa harmaita hiuksia aiheuttaa lähinnä se hemmetin pitkä peruuttaminen. Kamu kun tuppaa peruuttamaan viistosti vasempaan. Ehkä jäämme suosiolla tokosta eläkkeelle tai sitten odotan valoisempien päivien tuovan jonkin uskomattoman motivaatio puuskan treenaamiseeni. 



 
Rokin treenaaminen oli aluksi yhtä säätämistä. Pentu ei meinannut pysyä nahoissaan ja oli miltein harvinaista nähtä sillä enemmän kuin kaksi tassua kerrallaan maanpinnalla. Saalispalkkaus on noussut aivan uudelle levelille pennun kanssa ja välillä on yksinkertaisesti pakko laittaa jäitä hattuun namipalkalla, jos tahtoo tehdä jotain tekniikkaa ja tarkkuutta vaativaa :D Tällä kertaa minulla oli Ässä hihassa ja treeninameiksi olin pilkkonut uutta
Naturis Fresh Meat 650g - kana koiran "makkaraa", joka ei kyllä todellakaan ole mikään perusmakkara vaan ihan hyvän kuuloinen lihayhdistelmä. Tämä makkarapötkö oli koostumukseltaan erittäin kiinteä ja helposti pilkkoutuva herkku. Ravintokoostumukseltaan se sisältää Tuore kanaa 96,5% perunatärkkelystä 2,5%  ja merilevää 1%.  Pojat olivat molemmat aivan hulluna tähän herkkuun, jopa Kamu! Voisin kuvitella, että voimakkaan rasutuksen jälkeen tätä olisi helppo käyttää esimerkiksi sellaisena välipalana tai palautusjuoman seassa. Kokeilin nimittäin liottaa makkaraa myös veteen/ruuan sekaan ja kyllä se sinne liukeni ihan sopivasti makua antamaan.

Voisin kuvitella, että tämä herkku olisi aika pro esimerkiksi jäljellä!





Ihanaa Joulun odotusta kaikille lukijiolle!

P.S Olen hieman kuullut huhuja, että Kamun morsian Gira on viimeaikoina ollut tavallista rauhallisempi... Ulta-aika on varattu 22.12. *innoissaan*

torstai 10. joulukuuta 2015

HELSINKI WINNER 2015 & VOITTAJA 2015



Niin se aika vaan menee nopeasti, nyt on vuoden suurin ja hienoin näyttely taas taputeltu onnistuneesti. Minulla on kotona maailman väsynein pentu, mutta olen enemmän kuin tyytyväinen viikonloppuun! Lauantai aamuna starttasimme Rokin siskon perheen kera kohti Messaria. Pojassa oli intoa kuin pienessä kylässä ja sisarukset olivat koko automatkan todella harmissaan siitä, ettei autossa saanutkaan pistää paineja pystyyn. Intoa riitti kun saavuimme messualueelle. Roki katseli aivan silmät suurina sitä valtavaa koiramäärää mikä parkkipaikalla oli vastassa. Allekirjoittanut ei ollut lainkaan innoissaan melkein kilometrin matkasta autolta kehälle painavaa häkkiä raahatessa.


Kehällä 34 alkoi ensin Valkoistenpaimenkoirien rotukehä, jonne minulla oli kunnia viedä Kamun äiti (Eli Rokin äidin äiti) Nelli (Mihela`s Gentle Miracle). Messariviikonloppu tulisi olemaan Nellin viimeinen näyttely ja sitten rouva saa jäädä ansaitulle eläkkeelle kohta 10-vuoden iässä. 

 Paljon paremmin ei olisi voinut Nellin näyttelypäivä enää mennä, sillä juoksimme kehässä VET1, PN2 ja VSP-VET ja niin mamma sai myös HELSINKI VETERAANI WINNER 2015- tittelin. 



Sitten raahasimme itsemme yläkertaan jossa Helsinki Puppy Show oli käynnissä. Pentujen kehät olivat noin kolme tuntia myöhässä, joten päivä tuntui yhdeltä odottelulta. Oma hermo alkoi olla kireällä kun olin syönyt ja juonut niin huonosti koko päivän ajan ja kehässä juostessa kunto oli välillä koetuksella. Valkkarilapsia oli ilmoitettu kehään yhteensä yhdeksän kappaletta. Kun kehä viimein alkoi esiintyi koko sisarusparvi todella hienosti. Paikalla oli GM C-pentuja yhteensä kuusi kappaletta. Roki esiintyi niin hienosti kuin vaan voi seitsämän kuukauden ikäinen pentu esiintyä. Kuitenkaan poika ei launataina ollut suomalaistuomarin mieleen niinkään.

"Kohta 8kk vanha pentu. Riittävä rungon pituus, hyvä pään pituus. Hyvin kiinnittyneet melko kookkaat korvat. Keksinruskeat silmät, kuono voisi olla täyteläisempi. Hyvä kirsupigmentti. Toivoisin mustemmat "kajaalit" ja huulet. Etuosa voisi olla paremmin kulmautunut suhteessa takaosaan. Hyvä lantio, runko ja takaliikkeet. Pehmeähkö pentuturkki. Seistessä hieman laskeva takalinja." PEK3


Gentle Miracle`s oli ROP-kasvattaja sekä isoissa koirissa että tässä Puppy Showssa. Aivan mahtavaa! Ison kehän menestystä ei kuitenkaan valitettavasti tullut, mutta ainakin valkkareille näkyvyyttä. 


 Roki poseraa kehässä


Sunnuntai aamuna Roki ei juurikaan jaksanut enää ihmetellä mitään. Penska oli selkeästi lauantaita väsyneempi ja tuntui seuraavan tilannetta aina maaten mamman jalkojen päällä ja ottaen välillä torkut. Päivä alkoi taas valkkareiden rotukehällä, minä Nellin kanssa kehässä ja Roki lähinnä nukkuen häkissä. Oli kyllä tosi helppo liikkua ja olla näyttelyssä tuon pennun kanssa kun osasi olla niin kiltti ja rauhallinen.

Valkoisia oli ilmoitettu kehään noin 40 kappaletta ja narttuja oli tuosta määrästä reilu puolet. Menimme taas mummon kanssa kehässä ja ilokseni huomasin tuomarin pitävän koirasta kovasti. Kohta oli veteraanien kilpailuluokka ja paljon edes miettimättä tuomari kätteli meidät ykkösiksi. WAU, jo toinen titteli meidän mummo-koiralle!! Fiilis oli todella hieno, mutta sitten arvostelu eteni ja jatkoimme suoraan paras narttu kisaan. Olimme Nellin kanssa numerojärjestyksessä jonon aivan häntäpäässä kun tuomari tuli taas luoksemme ja kehoitti jonon kärkeen. Siinä sitten ihmetyksissäni seisotin koiraa ja katselin kun tuomari laittoi perässä tulevia koiria järjestykseen ja alkoi juoksuttaa koko ryhmää ihmisten taputtaessa kehän ympärillä. Sitten kaikki seisahtui ja tuomari nosti kädet ylös. Järjestys oli tässä ja ykkös paikka oli meidän. Itkuhan siinä taisi silmään tulla. Olin niin iloinen siitä että sain viedä Nellin kehään sen viimeisessä näyttelyssään ja sitten vielä tällainen menestys.

Nellin viikonlopun kotiinviemisenä on nyt kolme uutta titteliä, HeVW-15, VV-15 ja V-15, sydämelliset onnittelut Maarit ja koko perhe.
 

Hyviä eläkepäiviä, koira jonka takia minulla on valkkareita, perheenjäsen, äiti, mummo ja paras valkoinen kaunotar POHJ MVA FIN MVA SE MVA DK MVA EE MVA JV-06 HeW-10 HeVW-15 VV-15 V-15 MIHELA`S GENTLE MIRACLE "NELLI".


ROP GM`s Catch Me If You Can ja VSP GM`s Creation Of Fantasy

Kaiken tämän juhlahumun jälkeen suuntasimme taas yläkertaan jatkamaan näyttelypäivää Puppy Shown merkeissä. Nyt paikalla oli jopa 12 kappaletta suloisia valkkarilapsia ja kaksi kasvattajaluokkaa kilpailemassa ROP pentukasvattaja tittelistä. Kehät olivat jälleen myöhässä ja minulla oli erittäin väsynyt pentu nukkumassa jaloissani. Kun kaikki sitten vihdoin alkoi, jaksoi Roki esiintyä todella hienosti ja ei aikaakaan kun meidät käteltiin PU1 sijalle. Nartuissa voiton vei Rokin sisko Mila ja kohta juostiin jo roppikehässä yhdessä Piian kanssa. Niin siinä vain kävi että Roki nappasi itselleen tuloksen PEK1 PU ja ROP-PENTU. Epävirallinen titteli on "WINNER PUPPY" mutta sehän ei näy missään tietokannassa. Arvostelu oli erittäin hyvä, tuomarilla ei ollut mitään valittamista: 



 "7 kuukautta. Hyvän tyyppinen, pitkäkarvainen. Hyvä ilme. Oikea täydellinen saksipurenta. Tummat silmät ja kirsu. Hyvä rungon malli, oikeanlaiset kulmaukset. Vahvat luusto ja oikeanlaiset jalat. Hyvä ylälinja. Vapaat liikkeet. Hyvä hännänkanto, hyvä turkki."

Menestys jatkui vielä sen verran, että Maarit oli jälleen pentujen ROP-kasvattaja ja Roki jäi odottelemaan ryhmäkehien alkamista vielä pitkälle iltapäivään. Ryhmien suhteen ei ollut mitään odotusta, koska tuomarina oli suomalaisnainen jonka mieltymyksen tiesin ja siihen ei kuulunut valkkari tälläkään kertaa. Uskomattoman hienosti minun pieni poika kuitenkin jaksoi koko pitkän viikonlopun esiintyä ja olla reissussa mukana.

SUURI KIITOS kaikille mukana olleille ja erityis onnittelut ja suuri kiitos vielä kasvattaja Maaritille!
Kaikki Messarin kuvat ovat Lassi Alasen ottamia, suurkiitos Lassi!