Emmi-Pet vai hammaskivenpuhdistus klinikalla?

Kaikki ovat jo varmasti kuulleet paljon puhutusta Emmi-Pet ultraäänihammasharjasta, jota mainostetaan stressittömänä vaihtoehtona kalliille eläinlääkärissä tehtävälle hammaskivenpoistolle? Emmi-Petiä kehutaan sen tarkasti tehdystä työstä ja siitä, kuinka se ei aiheuta kiillevaurioita ja eläimesi hampaat saavat uuden valkoisen ilmeen - tämä kaikki ilman nukutusta!

"Yli kolmevuotiaista koirista 80% ja kissoista 70% kärsii jonkin asteisesta tulehduksesta hammasta ympäröivissä kudoksissa. Tulehdus jaetaan vakavuuden mukaan lievempään gingiviittiineli ientulehdukseen ja vakavampaan parodontiittiin eli hampaan kiinnityskudoksen tulehdukseen. Gingiviitti rajoittuu nimensä mukaisesti ikeneen, mutta parodontiitille on tunnusomaista hammasta ympäröivä luukato. Tavallisimpia oireita ovat paha haju hengityksessä, ikenien punoitus ja verenvuoto, joskus suun raapiminen ja huulitulehdus"
© Helena Kuntsi-Vaattovaara, ELL, Diplomate of American Veterinary Dental College, Diplomate of European Veterinary Dental College, Eläinlääkäriasema Aniden.

Hammaskivenpuhdistus suoritetaan hyvinvarustelluilla klinikoilla aina inhalaatioanestesiassa. Eläin on nukutettuna, intuboituna ja sen nielu on vedeltä ja bakteeriaerosolilta suojattuna. Puhdistuksen suorittavat eläinlääkäri tai pieneläinhoitaja ja anestesia on aina valvottua. Puhdistus suoritetaan ultraäänilaitteella ja tarkoituksenmukaisilla hammasinstrumenteillä. Hammaskivenpoiston ja hammaspintojen kiillotuksen jälkeen suun todellinen kunto tarkastetaan hammastarkastuksessa ientaskumittaria ja kyrettiä apuna käyttäen. Jokainen potilas saa yksilöllisen hammaskartan ja tarvittaessa koko suu kuvataan hammasröntgenillä, mikäli epäillään esimerkiksi parodontiitin aiheuttamia hampaan tukikudoksen vaurioita tai hammamurtumia. Klinikalla hoitotyössä käytetty aseptiikka on kunnossa ja kaikki potilalle käytetyt instrumentit ovat steriilejä.

Koiran tai kissan suussa oleviin takaposkihampaisiin on mahdoton päästä tekemään kunnollista hammastarkastusta ilman eläimen rauhoittamista, vaikka lemmikki olisikin tottunut hyvin suun käsittelyyn. 

Hammaskiven muodostumista voi ehkäistä tehokkaalla kotihoidolla: päivittäinen hampaiden harjaus, suun tarkastus ja sopivasti pureskeltavaa. Hammaskiven muodostumisnopeudessa on kuitenkin yksilöllisiä eroja ja tehokkaastakin kotihoidosta huolimatta lemmikiltä voidaan joutua poistamaan hammaskiveä. Hammasharjat ja Emmi-Pet hoidot ovat varmasti hyvä ennaltaehkäisevä hoitokeino, muttei missään nimessä korvaa eläinlääkärin vuosittaista hammastarkastusta ja hyvää kotihoitoa. Toivon, että Emmi-Pet laitteen kanssa työskentelevät ihmiset ohjaavat lemmikit rohkeasti eläinlääkäriin jatkohoitoon. Omistajien on myös hyvä ymmärtää ero hereillä tehtävän puhdistuksen ja eläinlääkärin hammaskivenpoiston välillä.

Esimerkiksi tällainen tulos saattaa olla omistajan mielestä loistavaa, mutta todellisuudessa esimerkiki nuolella osoitettu hammas on ehdottomasti poistokuntoinen (hammas on enää kiinni juuren kärkiosalla ja bakteereilla on suora yhteys verenkiertoon). Tällainen aiheuttaa lemmikille suurta kipua.
Muistutuksena vielä se, ettei pelkkä hammaskivenpoisto aina riitä, mikäli ien on alkanut vetäytymään ja hampaan "kaula" paljastumaan. Hammaskivi on pelkkä näkyvä osa ja sen puhdistamisen jälkeen hampaat näyttävätkin puhtailta ja paremmilta. Tärkeää ja ammattitaitoista on osata tunnistaa myös oikea ienterveys ja mahdolliset heiluvat/murtuneet hampaat.

Ikääntyneiden lemmikkien kanssa kannattaa valita hyvinvarusteltu klinikka, jossa turvallisen anestesian perusteet ovat kunnossa. Suun tulehduksen kunnollinen hoitaminen on ensisijaisen tärkeää - iästä riippumatta. Erityisesti perussairailla (esim. sydänvika, munuaissairaus...) eläimillä suun terveydestä huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä niillä on suurentunut riski saada komplikaatioita suun tulehduksen seurauksena.

Tässä kuvassa vasemmalla olevalla aikuisella koiralla on jäljellä vielä maitokulmahammas. Irtoamattomat maitohampaat on syytä poistaa kirurgisesti (koska juuri ei ole resorboitunut), sillä ne voivat aiheuttaa pysyvään hampaaseen kiillevaurion ja pysyvän virheasennon. Oikealla koiralla on havaittavissa sekä hammaspuutoksia että vakava purentavirhe. Alakulmahammas pureutuu yläetuhampaan takapinnalle ja tilanne johtaa hoitamattomana näiden hampaiden pysyvään vaurioitumiseen. 

Lisää koirien ja kissojen parodontiitista voit lukea TÄÄLTÄ. 

Lue lisää

Aina ei onnistu

Istu kuule lehtines ihan ite täällä myrskyssä.

Olen tässä viime päivinä taas pohdiskellut miten haastavaa koiran kouluttaminen välillä onkaan. Ne eivät ole koneita, jotka toimivat samalla kaavalla nappia painettaessa. Välillä on päiviä jolloin voi olla ylpeä ja sitten tulee se hetki, kun tuntuu ettet ole koskaan opettanut koko otukselle mitään. 

Keskiviikkona olimme Rokin kanssa Nosen jatkokurssin viimeisellä harjoituskerralla. Treenin teemana oli tehdä laatikkoetsintä kokeenomaisesti ShowHaun hallissa. Kouluttaja oli piilottanut hajun yhteen kymmenestä laatikosta ja koiran oli määrättyä etsiä haju. Puin Rokille jo autolla valjaat ja käytin vihjesanaa kulkiessamme kohti sisäänkäyntiä. Koira oli innoissaan ja huomasin miten se haisteli ilmaa. Viimeksi harjoitukset olivat menneet yli odotusten vaativassa häiriössä, joten taisin olla liian optimistinen tämän kerran suhteen. Heti sisälle astuessamme koiran keskittyminen loppui siihen. Rokin mielessä pyöri vain ihmiset, koirat ja häiritsevät hajut. Se ei pystynyt ottamaan vastaan ollenkaan käskyjä vaan pälyili ja haukkui kaikkea turhaa. Päätin madaltaa vaatimustasoa ja odotin vain kontaktia. Sitä ei kuitenkaan tullut vaan koira läähätti hermostuneesti ja kyttäili. Kouluttajan kanssa päätettiin tehdä vastaehdollistamista ja naksuttelin koiralle kun se ei haukkunut häiriöille vaan katsoi niitä nätisti. 

Hetken päästä Roki pystyi jo keskittymään muutamia sekuntteja kerrallaan. Yritimme saada koiran parempaan mielentilaan, jotta työskentely hajuetsinnän parissa onnistuisi. Nuori koira oli jo tuhlannut energiansa suurimmaksi osaksi kaikkeen ylimääräiseen ja nenänkäyttö oli nyt vaikeaa. Ensimmäisestä kierroksesta ei tullut mitään, joten vein koiran pienen kävelyn jälkeen autoon. Laskin itse kymmeneen ja mietin mitä hittoa teen tuon kanssa.

Kuva viime viikonlopun näyttelystä Rokin kanssa

Seuraava kierros alkoi, mutta koira oli edelleen hallitsematon. Tällä kertaa sain siihen kuitenkin jonkinlaisen yhteyden ja pääsimme yrittämään uudelleen. Taas meni sähläämisen puolelle ja päätettiin antaa helpotusta alkuhajun verran. Roki siis nuuhki eukalyptuspurkkia ja sai palkan, jonka jälkeen se päästettiin laatikoille etsimään. Vihdoin koira onnistui ja merkkasi oikean laatikon. Päätettiin lopettaa yhteen ja ainoaan onnistumiseen tällä kertaa.

Fiilis treenin jälkeen oli hieman surkea. Tiedän koiran olevan nuori ja todella energinen mutta silti minua harmitti. Harmitti niin vietävästi se kaikki haukkuminen ja se mielentila missä koira oli koko harjoituksen ajan. Sama jatkui vielä iltalenkillä, kaikki oli Rokin mielestä taas jännää. Naapuri rappukäytävässä ja roskia koiran kanssa vievä ihminen. Päätin olla välittämättä ja nukkua yön yli. Seuraava treenikerta olisi varmasti parempi ja "To DO"- lista taas pidempi tämän päivän jälkeen. 

***

Julkaisin blogissa pari viikkoa sitten kuvan pienestä koiranpennusta. Tämä kyseinen pentu on J:n vanhempien koiranpentu, joka syntyi meillä. Tarina on pitkä, mutta tämä pieni söpöläinen on vähän vahinko ja tietämättä tapahtunut pikku yllätys. Perheen monirotuinen (kääpiöpinseri x jackrussel) Minni-koira oli ollut aiemmin valeraskaana, mutta nyt nisät olivat aivan ääriään myöten turvoksissa ja koira oli hieman vaisun oloinen. Työpaikallani noin kuukausi sitten varmistui, että Minnin mahassa asusti pikkuinen maha-asukki tyytyväisenä yksikseen. Koska astumisajankohta ei ollut selvillä ja synnytys voisi yhden suurikokoisen pennun takia olla haasteellinen, tarjouduin avuksi ja otin Minnin meille asustamaan synnytyksen ajaksi.

Kuten arvelimme, odotus päättyi sektioon. Kohdun suu oli auki yli vuorokauden, mutta poltot eivät vain voimistuneet. Niinpä pieni "Toivo" veti ensihenkäyksensä meidän klinikan leikkaussalissa. Pentu oli valtavan kokoinen siihen nähden kuinka pieni sen emä on. Punnitsin reippaan pennun ja keittiövaaka näytti 300g.

Pentu on emänsä kanssa meillä ensi viikon hoidossa ja kasvutahtia tässä seuraillessa arvailen kuka mahtaa tämän potran pojan isä ollakkaan. Pentu on ollut kyllä ruoka-aikaan kotona, sillä tänään vaaka näytti jo 1026 grammaa. Vertailun vuoksi Maarit kertoi Rokin painaneen samassa iässä 895g. :D

Lue lisää

Ensimmäinen serti ja lisää nenätyöskentelyä

Sunnuntaina 21.8 starttasimme sisarusten kanssa kohti Heinolaa, kaikkien rotujen näyttelyä jossa valkkarit tuomaroi Leif-Herman Wilberg. Päivä oli lämmin ja koirat olivat kieli pitkällä jo ennen kehään menoa. Valkoisiapaimenkoiria oli kehässä vain kahdeksan kappaletta ja tuomarilla tuntui olevan tiukka linja ja nopea tahti jo sakemanni kehää katsellessani. Nopeasti tuli meidän vuoromme ja olimmekin jo kehässä toisen junior uroksen kanssa. Koiraani ei tuntunut kehässä seisominen paljoa kiinnostavan ja koko touhu näytti korvien asennosta päätellen aika vastenmieliseltä. Roki on enemmän toiminnan koira ja ehkä tälläinen kehässä pönötys on hieman tylsää.

Poika kuitenkin yllätti liidellen rinnallani näyttävin askelin itselleen aika makean tuloksen:

"Utmärkt typ & storlek & proportioner. Maskulint huvud. Tillräckligt mörka ögon. Moderat vinklad. Lite kort kors. Rör sig mycket bra. Utmärkt päls. // Erinomainen tyyppi & koko ja mittasuhteet. Maskuliininen pää. Riittävän tummat silmät. Kohtalaisesti kulmautunut. Hieno rintakehä. Hieman lyhyt (risti)selkä. Liikkuu erittäin hyvin. Erinomainen turkki." ERI, JUK1, SA, PU, SERT, ROP !!

Aivan mahtava tulos junnulle, kiitos ja onnea Maarit! Esitin myös Rokin siskon Lumin junnukehässä tuloksella JUN EH, JUK1. Tuomari tykkäsi näyttävistä liikkeistä ja olisi toivonut Lumilta pidempää askelta, muuten tytön arvostelu oli kyllä todella hieno.



Viime keskiviikkona meillä oli Nose Work- kurssilla ensimmäistä kertaa ulkoetsinnät. Rokin ja minun lisäkseni harjoituksissa oli mukana vain yksi edistyneempi koirakko, joten ei paljon yksilöllisemmäksi voisi tämä kurssi muuttua. Ympäristö oli Rokille haasteellinen, sillä olimme Tokmannin parkkipaikalla, jossa ihmisiä vilisi ohi koko ajan. Mikäpä olisi ihmisiä rakastavalle nuorelle koiralle sen ihanampaa?

Treeni sujui odotuksiini nähden aivan mahtavasti. Ympäristö häiritsi koiraa hieman, mutta todella hienosti se palasi taas työskentelyn pariin kun oli vähän katsellut ensin ympärilleen. Aluksi Rokilla oli kinkkupastaa rakennuksen seinillä herättämässä kiinnostusta erilaisessa ympäristössä haisteluun. Kun nenänkäyttö oli saatu taas käyntiin etenimme pelkälle hajulle, joka näkyy videolla multasäkkien kohdalla. Palkka tuli jälleen suoraan hajun läheisyydestä. Roki ensimmäisellä kerralla palkan heti haisteltuaan, kunnes pidensimme haisteluaikaa. Selvästi koira on jo hoksannut idean koska hajun löydettyään se merkkaa sen uudelleen kun odotan vain rauhassa.

Lue lisää

Nose Work jatkokurssi 1/3

Olemme Rokin kanssa osallistuneet Erkku Kottosen Nose Workin kolmen kerran jatkokurssille, vaikkemme kauheasti oli ehtineet nenäjuttuja tekemään. Kurssin tavoitteena on siirtää etsintää myös ulkoilmaan ja aloittaa ajoneuvoetsinnän kouluttaminen koiralle. Ryhmässämme on vain kolme koirakkoa nyt kolmena Keskiviikkona peräkkäin, joten opetus on ainakin hyvin yksilöllistä.

Viime Keskiviikon aloituskerralle ei päässyt muita koirakoita osallistumaan kuin minä ja Roki. Niinpä saimme ihan kokonaan yksityistunnin. Aloitettiin ShowHaun sisätiloissa aivan uudella hajuseinällä. Roki paineistui jonkin verran sisätilasta ja koirahotellin äänistä, joten keskittyminen meni kyllä ihan rimaa hipoen. Poika jaksoi ihan muutaman minuutin vain ja sitten alkoi hirmuinen läähätys ja välillä se haukahteli kaikille taustalta kuuluville äänille.

Kaikesta huolimatta lähdimme kokeilemaan Rokille hajuseinää. Te jotka ette ole moisesta ennen kuulleet, on hajuseinä aivan tavallinen seinä, joka on täynnä ilmastointireikiä. Seinän toiselta puolelta pääsee laittamaan hajun luukkuun, josta se sitten haisee koiralle ilmastointireikää pitkin. Aika huikea keksintö! Rokille tehtiin ensin seinän viereen muutama laatikko joista yhdessä oli haju. Poika merkkasi sen hyvin ja selkeästi kiinnostui jo seinästä siihen malliin, että päätimme siirtyä suoraan siihen. Aluksi naksuteltiin siitä, että koira haisteli reikiä ja oli kiinnostunut niistä. Seuraavaksi laitettiin haju toiseksi alimmalle riville ja Roki bongasi sen tosi hyvin. Kouluttaja naksutteli oikealla hetkellä ja minä palkkasin hajulta. Välillä naks tuli heti ekasta nuuhkaisusta ja välillä vaadittiin pidempää haistelua.

Muutaman onnistuneen kerran jälkeen tehtiin vielä niin, että minä en tiennyt missä haju on ja oli vain luotettava koiraan. Rokin tyyli etsiä on siitä hauska, että joudun enemmän kuuntelemaan sitä kuin katsomaan. Poika nuuhkuttaa todella tiheästi koko ajan mutta kun haju lähestyy, ääni vaimenee ja koira hidastaa selvästi siihen. Uskomatonta kyllä mutta osasin tulkita koiran löydön, vaikkei ilmaisua olla opeteltukaan vielä. Ensi kerralla siirrymme ulos ja yritän ottaa myös videomateriaalia. 

Loppukevennyksenä teille kuva päivän vanhasta monirotuisesta pennusta, joka autettiin Perjantaina maailmaan.

Lue lisää

Aksahömpötystä ja näyttelytreeniä

Kide Lauantaisen mäträsipalkintonsa kanssa

Sunnuntaina oli vuorossa kolme tuntia aksaa ja näyttelyharjoituksia. Kamu, Roki, Kide ja Lumi pääsivät harjoittelemaan kukin vuorollaan vähän ohjauskuvioita ja keppejä. Tehtiin jälleen neljän esteen hyppysarjaa ja kahden esteen + putken ohjauspätkää. Rokille pääsin jo harjoittelemaan hyppypätkällä kuollutta palkkaa ja juoksemaan jo itse vähän koiran vierellä kun suorittaa hyppyjä. Putki on esteenä sille vielä niin uusi, ettei se irronnut hyppyesteen jälkeen sinne oikein kunnolla, joten otettiin pelkkää putkeen lähetystä vielä erikseen. Haluan saada sille rakennettua estehakuisuutta, joten edetään pikkuhiljaa.

Kamu rallatteli tuttuun tyyliin vähän keppejä ja hyppyjä. Meidän harjoitusputki oli sen verran pieni tällä kertaa että Kamu luuli sitä ensimmäisellä kerralla hyppyesteeksi. Muina miehinä se vaan leiskautti yli kokoesteestä. No, muutama harjoitus niin koira ymmärsi kyllä mennä läpi.

Meillä on Rokin ja Lumin kanssa 21.8 virallinen näyttely Heinolassa, jonne ollaan yhdessä menossa. Näillä näkymin vien kehään molemmat sisarukset joten pikkaisen piti Luminkin kanssa harjoitella. Alla muutama videonpätkä meidän treeneistä.

Älkää välittäkö mun käsien heiluttelusta, selitin samalla tytöille et mitä kehässä yleensä tapahtuu.

Lue lisää