tiistai 23. joulukuuta 2014

maanantai 1. joulukuuta 2014

perjantai 28. marraskuuta 2014

Racinel Black Label


Meillä aloitettiin tänään uuden ruuan kokeilu - Racinel Black Label (Kana aikuisille koirille)

Racinel Black Label on suomalainen Tanskassa valmistettu koiranruoka, joka on viljaton eikä sisällä keinotekoisia maku- tai väriaineita.Ruoka soveltuu hyvin yliherkille koirille. Kana Adult sisältää ihon ja turkin hyvinvointia edistäviä omega 3 ja 6 rasvahappoja, kylmäpuristettua lohiöljyä sekä lesitiiniä. Optimaalista ruuansulatusta edistävät prebiootit, kuten juurikaskuitu ja sikuriinuliini.

Kamulla on aina ollut todella herkkä vatsa ja stressitekijät näkyvät heti. Kamu söi kolme ja puoli vuotta elämästään raakaruokaa. Kokemukset olivat pääasiassa hyviä (koira kasvoi ja kehittyi tasaisesti, turkki ja hampaat voivat hyvin) mutta minua huolestutti koiran laihuus ja välillä huonosti toimiva maha. Blogissamme kirjoittelinkin kevään 2013 aikaan Kamun mahaongelmista ja tutkimuksista joita siihen liittyen tehtiin. Onneksemme koira oli jokaista soluaan myöten terve, mutta ruuat meni vaihtoon. Siitä saakka ollaan nyt oltu kuivaruualla Kamun kanssa, ensin RC:n erikoisruokavaliolla suolisto tasapainoon ja sen jälkeen RC:n Adultilla. Sponsorointi päätöksen jälkeen päätin lähteä kokeilemaan Kamulle uutta täysin viljatonja Racinel Black Labelia. RC:n ruuan aikaan Kamun ruokailutottumuksissa oli näkynyt selkeitä muutoksia, koira sai lisää painoa ja maha rauhottui. Kuitenkin huomasin sen rapsuttelevan hieman enemmän ja ulosteen määrä kasvoi.

Katsotaan nyt mihin tämä uusi ruoka pystyy. Ensimmäinen syöntikerta oli positiivinen yllätys tälle nirsoilijoiden kuninkaalle. Nappulat olivat pienehköjä ja kosteita, joten ne kelpasivat hyvin. Lisää ruokakuulumisia tulossa pian! 


Lisää http://www.racinel.com/



tiistai 11. marraskuuta 2014

Muutosten tuulet


Sateisen harmaata ja tuulista. Sellainen on sää täällä. Kolmas paikkakunta jo vuoden sisään, jokohan me Kamun kanssa osattais asettua paikoilleen? Niinhän se on, että opintojen ja työn perässä ihmiset muuttavat. Kaikenlaisia syitä on ollut, mutta nyt on meille aivan uusi tuttavuus tämä pk-seutu:D Täällä ollaan ja töitä haetaan sekä opinnot aloitetaan avoimessa amk:ssa agrologi linjan sijasta. Iisalmessa selvisi hyvin nopeasti, että olin valitettavasti väärällä alalla. Pari kuukautta koulua käydessäni alkoi suunnitelmat ja tavoitteet kirkastua, joten uusi sivu elämässä kääntyi taas.

Tämä puolitoista viikkoa on mennyt ihan täysin opetellessa elelemään suuremmassa kaupungissa, käyttämään julkisia ja kotiutumiseen. Kamun kanssa ollaan lenkkeilty ja tälle viikolle sovittu jo muutamat koiratreffit. Toivottavasti saadaan jalansijaa treeniporukoihin ja päästään jatkamaan harrastusten parissa sujuvasti. Meistä saa seuraa mielellään Helsinki-Vantaa -Espoo alueella. :)
 



 

torstai 23. lokakuuta 2014

HURTTA - Slush Combat Suit

Eilen saapui postin kautta paketti Hurtalta, olimme saaneet sponsorin tästä tunnetusta koiran asusteita tarvikkeita valmistamasta firmasta. Meille tulee testaukseen asusteita, leluja, treenivaatteita ja ruokaa, vastineeksi me Kamun kanssa tietysti mainostetaan ja tehdään tuotearvioita. :) Niitä voi sitten lueskella täältä blogista ja kommentoida omiakin kokemuksia ko. tuotteista. Mutta paketin sisältöön. Kamulle oli laitettu kaksi lelupossua, toinen isompi ja pehmeä, toinen pieni ja muovinen. Molemmissa oikein hauskat röhkivät äänet! Leluthan ei meillä kestä jos ei vahdi tuota terminaattoria tarkkaan. Kaiken maailman vinkulelut ovat yleensä alle kymmenessä minuutissa tuhottu tai ainakin hiljennetty. Lisäksi paketissa oli vielä violetti aktivointilelu Chomper Mongoose, joka siis samantyyppinen kuin Kongin aktivointilelu, johon saa koiralle vaikkapa jäädytettyä lihaa sisälle yksinolon ajaksi. Siinä on koiruudelle sitten vähäksi aikaa tekemistä kun saa herkut ulos. Sokerina pohjalla paketin uumenista paljastui lahjakortti 12kg Racinel Black label ruokaan, sekä Hurtan uusi sade-asu Slush Combat Suit.





Lelut: Molemmat possut oli Kamun mielestä huippuja. Isompi possu, joka oli kankainen oli varsinkin koiran mieleen kokonsa puolesta ja sitä oli mukava pureskella ja kannella ympäriinsä. Enemmän röhkivä kuminen possu taas oli Kamun mielestä sellainen pureskeltava malli, koska selvästi halusi vinguttaa ääntä kuuluviin. Puolentoista tunnin temmellyksen jälkeen molemmat possut olivat vielä ehjänä, joka oli hyvä saavutus. Muovista possua annoin koiran kannella ja pureskella ihan normaalisti, mutta kangas lelu olisi moisesta kohtelusta varmasti säikähtänyt. Kumilelussa siis oikein hyvä vinku sisällä, koska ei vielä rikki mennyt. Chomper Mongoose aktivointilelu oli meillä mukana myös ja toimitti lähinnä pallon roolia. Kamu temmelsi lelun kanssa ihan täysiä ja pureskeli sitä kuin hullu. Heittelin lelua koiralle ja mikä parasta, se pomppi ja kimpoili hullun lailla osuessaan maahan. Mikäpä siis hauskempaa kuin yrittää napata kiinni hullusti pomppivaa kumipalloa? Leikin päätyttyä tarkistin lelun ja ilokseni huomasin, ettei siihen ollut tullut edes hampaanjälkiä. Seuraavaksi kokeillaan sitten pakastaa kyseinen kapistus ja otetaan aikaa kuinka kauan Kamu sitä pureskelee saadakseen herkkunsa.



Slush Combat Suit. Sade-asu on todella ohutta ja miellyttäväntuntuista materiaalia. Se on helppo pukea koiralle ja istuu hyvin päälle. Asussa on kuminauha kiristys kauluksessa, rinnan ympärillä sekä vyötäröllä, tämä lisää istuvuutta koirasi asusteelle. Jokaisessa lahkeessa on nepparikiristys, joka suojaa koirasi tassuja ja estää lumen/veden menemästä puvun sisälle. Lisäksi takissa on useita heijastimia, jotka takaavat näkyvyyden iltojen hämärtyessä. Saimme myös samaan sävyyn hihnan ja pannan, jotka ovat oikein napakkaa materiaalia. Panta on puolikuristava ja hyvin pehmustettu. Hihna on pitkä monitoimihihna, jossa menee kaksi heijastinraitaa. Kyllä nyt näkyy pimeälläkin!

Käytiin Kamun kanssa kuvailemassa rannalla ja tottakai oli takki päällä koko reissun ajan. Koira rälläsi ja temmelsi lelujen ja keppien kanssa, kiipeili puupinojen päällä ja pyöri lumessa. Asu pysyi todella hyvin päällä hyvän istuvuuden ja neppariresorien ansiosta. Mikä parasta, koira pystyi täysin vaivatta tekemään tarpeensa likaamatta pukua tai ahdistumatta millään tavalla siitä. Vielä ei siis olla vesikelillä kokeiltu vedenpitävyyttä, mutta alkuun olen erittäin tyytyväinen. Kaiken lisäksi puku näyttää hyvältä koirani yllä.

Tilaa omasi http://www.hurtta.com/EN











keskiviikko 15. lokakuuta 2014

Jälkeä, syyskuvausta ja koiratarvikkeita

Käytiin Kamun kanssa pitkästä aikaa maanantaina tekemässä jälkeä ja vähän esineruutua. Keli oli hyvä ja koira oli intoa täynnä. Tallasin noin 250 metrisen jäljen viidellä kepillä, yhdellä tienylityksellä ja kahdella kulmalla. Paljon siis mahtui yhteen pieneen jälkeen. Halusin, ettei Kamu hötkeltäisi hirmuista vauhtia eteenpäin vaan keskittyisi kunnolla jälkeen ja ilmaisuihin. Sillä välin kun jälki vanheni tallasin esineruudun, joka oli noin 50 metriä leveä ja ainakin 60 metriä syvä. Esineitä oli lähellä keskilinjaa, aivan takana ja keskivaiheilla. Koiran lähetykset onnistuivat hyvin ja suoraviivaisesti. Ekan esineen Kamu nappasi jo ekalta pistolta (huom tätä työskentelyä pystyi jo sanomaan pistoksi, koska koira ei tapansa mukaan lähtenyt laajahakuisesti halkomaan koko ruutua). Toinen ja kolmas olivat vähän vaativampia mutta onnistuneita. Olin tarkkana koiran työskentelyn suhteen, sillä heti jos alkoi juosta päättömänä kutsuin sen pois ja lähetin uudelleen. Jo ensimmäisen uudelleen lähetyksen jälkeen työskentely parani ja koira eteni järjestelmällisesti. Ainut ongelma uudelleenlähetyksessä on koiran korvattomuus, se etsii niin innoissaan ja kovalla vauhdilla ettei olevinaan millään voi kuulla kun huudan takaisin keskilinjalle. *huoh*

Jälki meni pääpiirteittään hyvin. Janalta Kamu otti takajäljen, mutta selvitti tilanteen hyvin. Kolme ekaa keppiä oli hyvät ilmaisut. Koiralla vaan on sellainen helkkarin haipakka eteenpäin, että kepin nostaessaan suuhunsa se meinaa jatkaa jäljen ajamista ilman, että tuo kepin minulle. :D Saa kertoa vinkkejä keppimotivaation kasvattamiseksi. Palkkasin tosi hyvin patukalla koiraa jokaisesta ilmaisusta ja pidin tahdin rauhallisena. Jokaisen ilmaisun jälkeen rauhoitin koiran mielentilan ja silittelin sitä rauhallisesti, vasta sen jälkeen se sai jatkaa jäljestystä. Tämä auttoi hieman tätä höyryjunaa.

Viime päivinä olen tiuhaa tahtia tehnyt panta-ja hihnatilauksia valmiiksi ja aika kivoja niistä onkin syntynyt. Kotisivutkin valmistuvat hyvää vauhtia, niitä saa linkitellä ja kaydä tutustumassa osoitteessa www.salmiakkitassu.net






perjantai 10. lokakuuta 2014

Pentuja siellä pentuja täällä


Olen nyt kahtena viikkona vetänyt pentukurssia toiminimeni perustamisen jälkeen. Nyt on pakko tulla kehumaan ja kirjoittamaan tästä aiheesta, kyllä vaan voi olla ylpeä näistä pienistä oppilaistaan. Kurssille on ilmottautunut kahdeksan koirakkoa aina 12 viikkoisesta pennusta yhdeksän kuiseen nuorukaiseen. Rotukirjoa löytyy sekarotuisesta dalmatiankoiraan ja kaikkea siltä väliltä.

Ensimmäisellä kurssikerralla oppilaani saivat kertoa koirataustoistaan, pennun alkutaipaleesta, tavoitteista ja toiveista tulevan kurssin suhteen. Oli monenlaista tarinaa, toisilla oli näyttelytavotteita, kotikoiran virkaa ja tottelevaisuus/agility puolta. Aloitimme luoksepäästävyysharjoituksilla ja kaikki pennut olivat oikein mallikelpoisia, eikä kukaan ollut arka. Pientä pidättyväisyyttä oli muutaman kohdalla, mutta taisi mennä alkujännityksen piikkiin. Koirat kun niin herkästi peilaavat omistajan hermostuneisuutta. Ensimmäinen kerta sujui hyvin ja nopesti, pentujen keskittymiskyky ei ollut vielä avian priimaa, mutta alku näytti lupaavalta. Kellään ei ollut suurempia hankaluuksia ohitustilanteiden kanssa, rauhoittuminen ja kontaktin otto olivat toki sellaiset asiat, joita jatkossa harjoteltaisiin lisää.

Suurin muutos oli tapahtunut ensimmäisen ja toisen kurssikerran välissä. Olen ottanut tavoitteeksi antaa kehittävää palautetta ja kehuja oikeaan aikaan. Ihminen oppii avian kuin koirakin siinä hetkessä tunnistamaan kuinka tekee oikein. Kurssillani pidän tärkeänä, että kaikki oppisivat lukemaan koiraansa oikealla hetkellä, ehkäistä alkavaa huonoa käytöstä/ levottomuutta, palkata koiraa oikein ja oikealla hetkellä, sekä rentoutua ja työskennellä itse oikeassa mielentilassa koiransa kanssa. Eilen kaikki palikat olivat kohdallaan. Olin todella yllättynyt kuinka jokainen pentu oli mennyt suurin harppauksin eteenpäin. Mielentila kentälle tullessa oli hyvä, innostunut muttei yliaktiivininen. Näin niin loistavia suorituksia ohitusharjoituksissa, etten voinut muuta kuin ollaa tyytyväinen. Ohjaajat olivat saaneet varmuutta koiran hallintaan, kuuntelivat todella hyvin neuvojani ja pienet korjaukset näkyivät heti koiran tominnassa.

Otimme paikallaolo-ja luoksetuloharjoituksia ensi kertaa. Olin jälleen yllättynyt miten ryhmän nuorimmat koirat olivat niin hyviä. Terhakkaasti pennut napottivat paikallaolossa ohjaajan mennessä 20 metrinkin päähän ja kaikki luoksetulot olivat vauhdikkaita. Minun mieltäni lämmittää niin kovin kun näen nuoren koiran tekevän töitä ohjaajan kanssa täydellä innolla välittämättä tuon taivaallista muista koirista ja yhteistyöstä huokuu luottamus ja ilo. Näin sen tulisikin mennä, olen erittäin iloinen, että ihmiset tekevät enemmän ja enemmän töitä koiriensa eteen ja lähtevät rohkeasti treenaamaan yhdessä. Torstai illat saavat aina hymyn huulilleni - oppilaani kehittyvät ja ottavat neuvojani vastaan kehittyäkseen lisää.

sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Koirahieronta kurssilla

30.9 Oltiin Kamun kanssa Frisbeekoirien järjestämällä koirahierontakurssilla Kuopiossa. Koirahieroja Jukka Mikkonen kertoi meille kolmen tunnin kurssillaan kattavasti koirien lihaksista, lihashuollosta, tasapainosta, venyttelystä ja koiran hieronnasta.

Kuva 1. http://pieceofpuzzzle.blogspot.fi/

Kurssi alkoi kattavalla kerronnalla koirien lihaksista ja lihashuollosta. Jukka näytti ammattimaisesti oman koiransa kanssa kuinka koira lämmitellään ja tarkastetaan ennen hierontaa. On tärkeää tiedostaa koiran yleiskunto ja varsinkin nivelten kunto ennen hieronnan aloittamista. Käy läpi koira kevyesti painellen ja pyöritellen, tarkista nivelten liikkuvuus. Alkukäsittelyssä voi pyöritellen hieroa koiran purulihakset auki. Alottaessa hieromaan koiraa, kannattaa edetä järjestelmällisesti esimerkiksi kaulasta lapoja pitkin etujalkaan ja siitä selkää pitkin aina takajalkojen varpaanpäihin saakka. Muista, ettei koira kutise. Jos anturoita hierottaessa koira reagoi niin ei ole kyse kutinasta vaan kyseessä voi olla vaikka hermopinne.

Kun olimme seuranneet tarkasti Jukan käytännön opetusta oman koiransa kanssa haettiin omat koirat ja aloitettiin itse hieromaan. Kamu oli ensin hirmuisen innoissaan kun tultiin hallille ja kuvitteli varmaan pääsevänsä riekkumaan jotain. Kuitenkin koira kellistettiin hierontapöydälle ja aloitettiin tutkiskelemaan yleiskuntoa. Tutun koiran kanssa tämä menee jouhevammin, koska yleensä oman koiran tai aiemmin hierotun koiran tuntee jo paremmin. Kamu rentoutui aika nopeasti ja nautiskeli hieronnasta. Välillä poika kurkki että mitäs muille kuuluu? Puolessavälin viereiselle agilitykentälle tuli treenaajia ja se hieman hankaloitti koirien rentoutumista.

Jukka kiersi ohjeistamassa kaikkia hieronnan lomassa. Kamulla oli selkeästi jäykkyyttä takajaloissa ja selässä. Liekkö vesipelastuksen aloitus tuonut pojalle jumeja? Nyt sain oikein hyvät ohjeet ja osaan itsekin tunnistaa epäkohtia ja hoitaa niitä. Tulen varmasti kirjoittamaan tästä aiheesta vielä, kunhan saan enemmän kokemusta ja hieron muitakin koiria kuin omaani.

Mukavaa syksyn jatkoa :)

sunnuntai 28. syyskuuta 2014

Tänään ehkä kosketan sua viimeistä kertaa


Eilen ajaessani kohti Jyväskylää, mietin teinkö Oikean ratkaisun. Olo tuntui pettyneeltä, surulliselta ja jotenkin niin tyhjältä. Kefe istui Kamun kanssa takakontissa tyynen rauhallisena. Viime aikojen muutokset olivat koiralle liikaa juuri nyt. Ehkä jaksan kirjoittaa asiasta joskus enemmän -nyt en jaksa. Hei hei Kefeus, toivon sinulle kaikkea hyvää uudessa kodissasi ja uudessa elämässäsi. Olen niin pahoillani, etten voinut tarjota sinulle kotia, jossa olisit saanut levätä ja elää rauhassa pelkäämättä mitään. Parhaani yrritin, enempään en pysty. Meillä tulee sinua ikävä.

keskiviikko 17. syyskuuta 2014

Työharjoittelussa kotikunnilla

Koirien kanssa ollaan nyt pari viikkoa Juankoskella äitini luona, koska olen tyäharjoittelussa. Päivät pojilla menee temmeltäessä pennun kanssa ja nukkuessa. Välillä tällaista "tylsää" arkeakin.. :-) Kuvia siis... Olen tässä lähiaikoina tehnyt kaikkia koirajuttuja, perustanut yrityksen ja järjestämässä pentukurssin. Kyllä vaan, toiminimellä Salmiakkitassu valokuvaan, teen koiratarvikkeita ja koulutan. Nyt pääsin myös koirahieronta kurssille, joten paljon on koira-aiheisia juttuja luvassa:)






perjantai 12. syyskuuta 2014

keskiviikko 3. syyskuuta 2014

SOVE läpäisty!

Lauantaina 30.9.2014 Kamun kanssa startattiin ensimmäistä kertaa Vepe kokeessa, kyseessähän oli soveltuvuuskoe. Jonkin verran ilmassa kihelmöi jännitys, lähyinnä viennin osalta. Koiralle liike oli vasta alkutekijöissään. Niinhän siitä kävi, että treeneistä huolimatta koira ryssi viennin aivan täysin. Neljä pistettä siitä saatiin, mutta koira oli ihan ummikko. Vienti-esine suussaan hönttäili maalipoiujen likellä ja ei lähtenyt viemään. Parin uudelleenlähetyksen jälkeen koira kuitenkin lähti viemään esineen hienosti, mutta eihän siitä enää pisteitä herunut.

Loput liikkeethän Kamu veti suvenööristi läpi täysillä pisteillä, eli pullakahvit juodaan kunhan treenilöihin päästään:D

Seuraavaksi mennään sitten keväällä ALOon. :-D



perjantai 29. elokuuta 2014

Tmi Salmiakkitassu, hakutreenejä ja pentutsekkausta

Saanen julistaa teille hyvät lukijat, että toimin opiskelujen ohella yrittäjänä toiminimellä Salmiakkitassu. Yritystoimintani kattaa valokuvauksen, lemmikkitarvikkeiden teon, sekä pienimuotoisesti myös eläintenkoulutuksen. Nimi Salmiakkitassu on jo sen verran kauan kulkenut mukana, joten miksipä hyvää vaihtamaan?

Kamun kanssa käytiin eilen hakutreeneissä. Vuoden tauon jälkeen koira toimi loistavasti onnettomaan treenimäärään nähden. Tehtiin kolme pistoa, joissa kahdesta oli liikkuva maalimies. Koira työskenteli hyvin ja käytti nenäänsä. Hieman se meni "jäljestämällä", mutta viimeinen pisto oli jo hieno: koira lähti hyvin suoraan ja eteni oikein mallikkaasti. Sieltä ne ukot löytyivät hyvin. Näillä näkymin päästää hyvään ja aktiiviseen porukkaan poikien kanssa, joten eiköhän tästä ura aukene vihdoin haun puolellakin.

Tänään ollaan oltu poikien kaa sosialistamassa porukoitteni uutta koiraa. Lenkkakoipi Humulle tuli kaveriksi (metsästyskaveriksi) sileäkarvainen noutaja Salasana Takoda eli Sisu.

Kuvat puhukoon.








maanantai 25. elokuuta 2014

Valopäitten joukkoon tähtäsin, minäkin mut ei tuu mitään

Huh kun loppu kesä on vierähtänyt hurjaa vauhtia... Muutto Iisalmeen sujui hyvin. Tänne ollaan alettu koirien kanssa kotiutua ihan hyvin, lenkkipolkuja ja treenipaikkoja ollaan käyty ihmettelemässä aika ahkerasti. Liityin muutama päivä sitten Iisalmen seudun käyttö-ja palveluskoirayhdistykseen, joten treeneihin varmaan päästää piakoin.  Vesipelastuksen saralla ollaan skarpattu oikein kunnolla, kahdesti viikkoon treenit ja ensi lauantaille Kamulle SOVE paikka Kuopioon. Olen tyytyväinen, vaikka tänä kesänä ollaan treenattu about viisi kertaa vain.

Viime viikon maanantaina mentiin ekaa kertaa Nerkoolle uuteen Vepe ryhmään. Täytyy heti alkuunsa sanoa, että olipa lämmin vastaanotto. Porukkahenki oli kohdallaan ja minulle neuvottiin tosi tarkkaan kaikkea mitä halusin tietää ja samalla pidettiin Kamulle omat kisanomaiset möllivepet. Ensimmäisenä liikkeenä Kamulla oli veneestä hyppy. Poika istui hienosti  paikoillaan koko sen ajan mitä vene soudettiin poiulle ja loikkasi heti ensimmäisellä käskyllä kohti rantaa. Matkalla koira huomasi merkkipoiun ja nappasi sen suuhunsa ja yritti raahata mukaansa. Pari perkelettä ja päästi irti. Ei ole ennen ollut meillä treeneissä merkkipoiuja niin selvästi hämäsi koiraa, mutta ehditään ennen kisoja ottaa pari kertaa vielä treeniä niiden kanssa.

Vepe kisoissa liikkeet suoritetaan yksi kerrallaan jokainen koirakko erikseen, eli liikkeiden välissä tulee taukoa. Olen alkanut opettaa Kamulle jonkin vihjesanan ennen liikkeen alkamista. Vientiin varsinkin olen käyttänyt jo autolla sanaa "Vie" ja näyttänyt vientiesinettä. Maanantaina olin kuin puulla päähän lyöty kun koira esitteli parasta osaamistaan ikinä. Kerkesin jo manata ääneen miten haasteellinen liike tämä vienti on, kun Kamukin yrittää aina empiä ja kääntyä takaisin. No vielä mitä! Koira porhalsi kuin suoraan oppikirjassa sen 30m suoraan veneelle ja irroitti esineen tuntemattomalle ensimmäisestä käskystä. Minulta kysyttiin että kuinka olet opettanut noin hienon viennin koiralle? :D Noh, siihen oli vaikea vastata kun ei se koskaan ennen noin täydellisesti ole tehnyt.


Loputkin liikkeet Kamu suoritti täydellisesti. Veneen hakemisessa oli sen verran muutosta, että köysi annettiin suoraan veneestä koiralle, joten se oli hieman erilainen mitä oltiin treenattu. Mutta ei haitannut Kamua, nätisti se ui veneen rinnalle ja hoksasi heti odottaa köyden, jonka jälkeen kiskoia paatin suoraan rantaan poiujen välistä navakasta tuulesta huolimatta. On se hieno! Tänään saadaan treeneihin mukaan lauantaille tuleva apu-ohjaaja, joten saadaan taas kokeenomaista treeniä.

Noh käytiinhän me vähän tokokisoissakin ei niin hyvällä menestyksellä... Nurmeksen kisoissa 16.8 tuomarina oli Erkki Shemeikka. Hieman mulla jäi hampaankoloon tämän kyseisen tuomarin arvostelusta jotain. En oikein huomannut tarkkaa linjaa tuomarin arvostelussa, pikemminkin tiukkuutta ja lepsuilua aika-ajoin. Kefe kilpaili avoimessa vielä jahdaten viimeistä ykköstään TK2 koularille. No eipä tullut ykköstä kun saatiin 159,5 pistettä. 0,5 pisteestä siis jäätiin uupuumaan. Kyllä otti aivoon ja kunnolla. Tuomarilta saatiin kommenttia "Liian tiivis seuraaminen, tiputampa pari pistettä" "Nappasi paikkamakuussa ampiaisen muttei noussut, miinustampa pari pistettä" ja "Liikutit hieman omaa jalkaa kun annoit käskyn, tiputampa pari pistettä..." No Kefe otti luokkavoiton ja oli seuranmestaruuskisassa kakkossijalla. Olin ihan tyytyväinen Mustin tokoiluun ja minusta se olisi ykkösensä ansainnut. No aina ei voi voittaa, ei edes joka kerta.

Sama pilkunviilaus jatkui EVL:ssä, jossa Kamu kilpaili ekaa kertaa. Nollatuloshan me käytiin sieltä hakemassa, mutta ei harmita yhtään. Merkki oli koiralla vielä täysin hakusessa ja nollasi liikkeitä sen takia. Mutta tässä asiassa voin katsoa itseäni peiliin ja kysyä kuinkas paljon ollaan korkeimman luokan liikkeitä harjoiteltu? Pari kertaa? :D Eli tyytyväisiä ollaan harjoitusmäärään nähden ja siihen miten hyvällä draivilla koira työskenteli. Ensi keväänä uudelleen.

20. päivä käytiin Kamun kanssa taas vähän hulluttelemassa metsällä. On se vaan ihme koira kun tuo mulle vaikka kuun taivaalta. Tällä kertaa ei ollut kuu vaan telkkä. Ensimmäinen nouto joka sujui todella hienosti. Isäpuoleni ampui nuoren telkkänaaraan ja Kamu nohevana poikana kävi hakemassa saaliin rantaan. Koira kävi kierroksilla kuin paraskin metsästäjä. Piippasi ja oli tohkeissaan, sekä heti valmiina kun jossain ammuttiin. :D


maanantai 11. elokuuta 2014

torstai 31. heinäkuuta 2014

perjantai 18. heinäkuuta 2014

lauantai 12. heinäkuuta 2014

Vesipelastuspäivä Nurmeksessa ja rentoutumista rannalla

Tänään oltiin K&K:n kanssa visiitillä Nurmeksessa pitkästä aikaa. Kaunis kesäpäivä, plus 25 lämmintä ja ensimmäinen päivä minilomastani. Eipä olisi voinut paljon ihanampi päivä olla. Treenattiin Teijan rannassa oikein pitkän kaavan mukaan, noin viisi tuntia vierähti hyvässä seurassa. Kamu oli taas aivan loistava! Teki kaikki liikkeet niin hienosti, että mamma sai olla ylpeä. Veneestähyppy oli hienoin ikinä, poika istua napotti hienosti veneessä ja heti käskyn kuultuaan ponkaisi täydellä voimalla rantaa kohti. Myös vienti onnistui ensimmäistä kertaa täydellisesti.

Minulla oli ekaa kertaa myös Kehvelsson mukana treenaamassa. Poika yllätti minut kyllä erittäin positiivisesti. Veneestähyppy oli helppoa kuin heinänteko. Pikkumusta oli tyynen rauhallisna veneessä ja loikki sellaisilla loikilla rantaan, että oksat pois. Myös Hukkuvan pelastaminen sujui yllättävän hienosti, olin kuvitellut ettei Kehveli uskalla ventovierasta kiskoa rantaan. Mutta vielä mitä, sieltä se ukko raahattiin pätevänä rantaan. Loppu ilta nautittiin auringosta ja vedestä rannalla.

Kuvat puhukoon.