Koirien loishäätölääkitys - Tutkia vai lääkitä?

Suomalaisten koirien loishäätölääkinnän määrät ovat vaihtelevia. Ihmiset madottavat lemmikkejään  noin yhdestä neljään kertaan vuodessa ja keskimäärin suomalaisista kotikoirista noin kuudella prosentilla on loistartunta. Pieneläimillä sisäloisten lääkeresistenssiä ei vielä esiinny, mutta hevospuolella tämä on koettu jo ongelmana. Resistenssin kehittyminen on kuitenkin mahdollista, ja siksi matolääkkeitä tulisi käyttää harkiten.

Koirien sisäloiskontrolli on perustunut säännöllisiin loishäätöihin eli "matokuureihin" ilman tarkempaa tietoa loislajien esiintyvyydestä koiran elinympäristössä tai ulostenäytetutkimuksia loishäätötarpeen toteamiseksi. Näin menetellen suurta osaa erityisesti aikuisista koirista lääkitään todennäköisesti turhaan. Aikuisten koirien sisäloishäätötarvetta kannattaa arvioida ulostenäytteen avulla. Ulostetutkimuksessa todetaan koiran erittämät madon munat ja tunnistetaan loislajit. Lääkitys voidaan näin kohdistaa niitä loisia vastaan, joita koirassa esiintyy. Mikäli aikuisen koiran näyte on puhdas, ei sitä ole tarpeen lääkitä. 

  
Milloin ja miksi madottaa?

• Kasvattaja madottaa ensimmäisen kerran pennut kahden viikon iässä, ja siitä eteenpäin kahden viikon välein 12 viikon ikäiseksi saakka.
• 16 viikon ikäisille pennuille suositellaan ulostenäytteen tutkimista ja mahdollista matolääkitystä tutkimuksen tulosten mukaan. 
• Jos aikuinenkin koira on metsästyskäytössä syksyisin, loishäätö on syytä antaa jahtikauden loputtua, koska koirat pääsevät valvomatta liikkumaan metsästykaudella laajemmalla alueella ja syömään loisia sisältäviä väli-isäntäeläimiä tai niille annetaan riistan sisäelimiä kypsentämättä.
• Jos koira syö esimerkiksi pikkulintuja/myyriä/hiiriä tms. 
• Säännöllinen madotus on tärkeää kantaville nartuille, sillä nartun tiineys aktivoi sen elimistössä majailevat suolinkaisen lepomuodot. Yleinen suositus on madottaa 40 tiineysvuorokauden jälkeen narttu säännöllisesti, valmisteesta riippuen jopa päivittäin aina pentujen kahden viikon ikään asti. Jos narttua ei ole loislääkitty, saavat pennut tartunnan jo kohdussa ollessaan tai imetyksen aikana. 
• Kun madotat niin muista, ettei laajakirjoinen lääke aina ole tarpeen.

Tällä hetkellä monet koiranomistajat näkevät helpompana ja varmana tapana rutiinisti lääkitä lemmikkinsä. Ulostenäytteen tutkiminen kuitenkin maksaa jonkun parikymppiä eri klinikoilla ja "sillä rahalla" jo ostaa koiralleen sen Axilurin apteekista. Suomessa sisäloistilanne on erinomaisessa hallinnassa pieneläinpuolella ja toivoa saattaa että asia on jatkossakin näin. Siispä harkitkaa tarkkaan kuinka usein madotatte rutiinisti lemmikkejänne, sillä se kuusi prosenttia tartunnan saaneista suomalais koirista on oikeasti aika pieni määrä.  Toivottavasti ihmiset ainakin luopuisivat siitä neljä kertaa vuodessa-periaatteessa jos koira ei kuulu infektioriskiryhmään.

Lue lisää

Pentutreffeillä

 vas. Miiko, Niro, Pyry, Lili, Ice, Kamu, Kide ja Branco

Sunnuntai aamuna ennen yhdeksää starttasimme Saran ja Kiden kanssa kohti Nakkilaa. Oilin kanssa olimme heitelleet ideaa ilmoille miten ihana olisi nähdä B-pentuja omistajineen. Pennuilla olisi varmasti ihanaa leikkiä yhdessä kun ovat samanikäistä ja kokoista leikkiseuraa toisilleen. Oili alkoi kysellä pentujen perheiltä kiinnostusta tapaamiselle ja nyyttäreille ajankohdalle 22.5. Olin hämmästynyt että yhtä lukuunottamatta kaikki pienokaiset pääsivät paikalle.

Kamukin pääsi mukaan näytille ja katselemaan jälkikasvua, vaikkei se mikään toisten kanssa temmeltäjä olekaan. Oilin tapaamisessa oli myös mukana muutama A-pentueesta oleva aikuinen koira, joten Kamu vietti aluksi aikaa eristettynä muista. Poika ei vaan tule juttuun aikuisten urosten kanssa, sietää ne kyllä omalla mukavuusalueellaan mutta ei kestä mitään kanssakäymistä sen enempää.

 Kun 15 valkkaria ja yksi sheltti temmeltää samalla piha-alueella sulassa sovussa muutamia murahduksia lukuunottamatta niin voi sanoa että tapaaminen sujui kyllä ongelmitta. Pentujen omistajat kertoivat arjestaan näiden elohiirien kanssa ja kaikilla oli sujunut hyvin. Odotan jo innolla syksyä jolloin päästään leireilemään ihan kokonaisen viikonlopun verran.

Pentue itsessään tuntui kyllä edelleen todella tasaiselta. Muutama uros oli hieman kasvutahtia edellä ja varsinkin Ice tuntui jättiläiseltä. Näin monessa pennussa todella paljon Gira-äidin ilmettä, varsinkin tytöissä. Kamua näin ehkä eniten "mustassa" pojassa, eli Miikossa. Yhteiskuvia ottaessa pojan ja isän sivuprofiileissa häivähti jotakin tuttua.

Kun olimme viettäneet aikaa ihanassa säässä jutellen ja syöden oli aika päästää iskä leikkimään lapsosten kanssa. No eihän se mitään leikkinyt, kunhan juoksenteli vähän. :D Sitten otettiin potrettikuva ja muutamia kuvia iskän kanssa. Penut olivat jo enemmän tai vähemmän väsyneitä ja yltäpäältä hiekassa.

 Lili poseraa iskän kanssa

Illan päätteeksi lähdimme vielä miltein koko porukalla lammen rantaan uittamaan koiria. Pennut saivat vielä rallatella pitkin rantoja ja rohkeimmat niistä jo uivat pallon perässä. Ihania pikku vesipetoja näistä kuoriutuu. Kotimatkalla meillä oli hiljaista vaikka Kide olikin ensimmäistä kertaa takakontissa iskän kanssa, ilmeisesti päivä oli verottanut osansa pikkutytön voimavaroista.

Kiitos ihan tuhannesti Oilille ja Heikille ihanasta päivästä ja kaikille päivään osallistuneille. Kiitos myös ihanille pentujen omistajille, olette antaneet mahtavat kodit näille pienille valkoisille. Aivan mahtava oli kuulla miten paljon niiden kanssa touhutaan erilaisia juttuja ja miten hyvin teillä onkaan mennyt!

Niro ja Branco

 Kide oli melkoinen vesipeto! Rohkeasti tyttö haki jo palloa uiden ja velipoika-Miikoakos se kiinnosti.

Kesä on ihanaa aikaa. Ensi viikonloppuna suuntaamme Gentle Miracle`s C-pentujen viikonlopun yli kestävään tapaamiseen, jonne on tulossa kaikki Rokin sisarukset. Siitä kun jaksaa vielä viikon paiskia töitä niin kahden viikon loma odottaa meitä.

Lue lisää

Jäljen tapaista

(Teksti kirjoitettu Maanantaina)

Sää vaikuttaa kyllä paljon ihmisen mielialaan ja innostukseen. Loppuviikon kolea keli sai aikaan sen, ettei treenaaminen juurikaan kiinnostaut. Sohvalla vilttien alla käpertyneenä katselimme elokuvia koko Lauantai illan, mutta kun Sunnuntai aamu valkeni aurinkoisempana niin johan tuli minuunkin vauhtia. Äkkiä oli poikien treenireppuun sujahtanut liina, valjaat ja pari keppiä. En edes muista milloin viimeksi olinkaan tehnyt jälkeä Kamun kanssa? Siitä oli varmasti ainakin kaksi vuotta aikaa.

Pidin koiraa taas todella tyhmänä. Menimme treenaamaan nurmikentille ja ajattelin tehdä metsäjäljen sijaan jäljen nurmelle. Koska Kamu oli tehnyt metsäjälkeä noin kaksi vuotta sitten, pähkäilin itsekseni että mitenhän se ymmärtäisi että täällä treenikentäläkin voi jäljestää? Fiksuna(ko) likkana ajattelin selventää koiralle tätä asiaa vihjaamalla pk-liiveillä. Ajattelin että varmasti se muistaa homman kun näitä liivejähän ollaan käytetty vain metsässä. :D

No Kamu ei paljon liiveistä valittänyt. Se kun sai valjaat niskaan niin nenä alkoi työskennellä samantien. Nurmijäljellähän koira ei ollut mikään tarkkuustyöskentelijä vaan eteni aika suuripiirteisesti, ehkä siitä syystä että metsässä on ennen työskennellyt. Itse tiedän jäljestyksestä niin vähän, että en osaa sanoa haittaako se mitään kun kaikki neljä keppiä se minulle ilmaisi. Tehtiin yhteensä kaksi jälkeä, jossa kummassakin oli yksi 90 asteen kulma. Ensimmäinen kulma meni vähän pohtiessa mutta toinen meni jo mallikkaammin. Tuon koiran kanssa on vaan niin ihana tehdä töitä kun se on niin energinen mutta kuitenkin niin hillitty. En tiedä kuinka saisin kitkettyä tämän ennenaikaisen surkuttelun Kamun vanhenemisesta pois? Koko ajan sen juolahtaa mieleeni, ettei Kamu ole enää nuori. En tiedä mistä se johtuu, mutta Kamuhan täyttää vasta (jo) 7-vuotta. Koira on täysin terve ja kunnossa, mutta nyt viime vuosina kaikki on loksahtanut paikoilleen ja yhteistyö sujuu moitteetta. Koiran kanssa on löytänyt niin sanotusti yhteisen sävelen ja nyt alkaa jo murehtimaan että kohta se on jo vanhus.

_________________________

Eilen oltiin taas koirien kanssa Heurekalla. Mukaan tuli Kide, joka oli taas kasvanut hurjaa vauhtia. Nätti tyttö oli taas kehittynyt treenirintamallakin kivasti, sillä Sara jaksaa touhuta tytön kanssa paljon. Huomaan pennussa paljon samanlaisia luonteenpiirteitä kuin Kamussa, se on iloinen, todella reipas ja saaliista palkkautuva elohiiri. Juuri sellainen kuin pitkääkin mielestäni valkkarin olla. Pojat pääsivät taas seurustelemaan Kiden kanssa vuorotellen. Roki joutui aika pian jäähylle, koska nuoren miehen pää on nyt ilmeisen sekaisin kaikista tytöistä. Kamu otti paljon rauhallisemmin lapsukaisen kanssa ja napsittiin muutama "perhepotrettikin".

Kide tytön treenatessa meille häiriönä tehtiin taas Kamun kanssa nurmikolla jälkeä. Taas oli neljä keppiä ja yksi kulma. Pojalla oli sellainen meno päällä ettei se enää edes syönyt nameja jäljeltä vaan porhalsi suoraan kepeille ja toi ne minulle palkan toivossa.Pätevä eläin:)

Sunnuntaina matkaamme Kamun ja Kiden kanssa Nakkilaan Oilin luo, jonne tulee B-pentueesta yhteensä kuusi lapsukaista, sekä muutama aikuinenkin valkoinen Oilin ensimmäisestä pentueesta. Kamerasta on jo muistikortti tyhjennetty päivää varten. Ihana vihdoin nähdä muitakin karvalapsosia!

Alla vielä muutama kuva prinsessasta:

Lue lisää

Erinomainen suoritus

Tänään oltiin Rokin kanssa ensimmäistä kertaa virallisessa näyttelyssä. Pojalla on ikää mitarissa 13 kuukautta ja osallistuimme sen tiimoilta Junioriluokkaan. Säätiedotus oli luvannut vettä koko päiväksi, mutta ihmeeksemme selvittiin kastumatta koko reissusta.

Valkkareita oli ilmoitettu kehään yhteensä 20, puolet narttuja ja puolet uroksia. Roki korkkasi kehän ensimmäisenä ja esiintyi ihan kivasti vaikka kehän laidalla nuuskutteli aika ihania tyttötuoksuja. Tuomarina oli tällä kertaa irlantilainen John Bond, jonka arvostelutyyli oli hieman huvittava. Tuomari muun muassa leikitti koiria, pyysi niitä istumaan ja antoi nameja. Oudointa oli se, että mies otti kädestäni pienen vinkupallon ja heitteli sitä Rokille katsoen ilmeisesti koiran ilmettä? Vähän nuorta miestä välillä hirvitti kun tuomari saattoi syöksähtää yhtäkkiä tökkäämään sen peräpäätä. Kaikenkaikkiaan tuomari arvosteli hyvin, vaikkakin persoonallisesti, ja käytti yksilöarvosteluun aikaa.

Kilpailuluokat meni Rokilta vähän aliarvoisella esiintymisellä. Herraa ei enää kiinnostanut esiintyä. Kuitenkin tämän päivän tulos oli kerrassaan hyvä aloitus "suurelle näyttelyuralle"

14.05.2016 TUUSULA RN / junioriluokka

Tuomari: John Bond, Irlanti

JUN ERI, JUK1, SA, PU2, VA-SERT

"The bite is good. Nice head. 13 months. Ear set is correct. Nice length of muzzle. Nice skull. Nice length of neck. Good deep chest. Nice length of back. Good angulation front and rear. Nice strong topline. Good reach and drive in the movement."

Lue lisää

Hammasmurtuma vaatii aina Eläinlääkärin tarkastuksen

Surullisen monta kertaa olen vähällä aikaa törmännyt netissä valokuviin, jossa kysellään ihmisten mielipiteitä murtuneen hampaan kunnosta. Kommenttikenttää selatessani tulee äkkiä huomattua miten diagnoosin tekijät voivat kuvan perusteella arvioida, ettei hammas vaadi poistoa tai sen kummempaa hoitoa. Kommenteissa kerrotaan miten hammas ei vaivaa koiraa ja niin pois päin. Parhaissa tapauksissa olen nähnyt kuvissa pennun murtuneen kulmahampaan ja kommenteissä toinen toisensa jälkeen kirjoitellaan että "kyllä se saa olla noin, siitä se tippuu itsestään pysyvän hampaan tieltä sitten.". Asiasta sen enempää tietämättä ihmiset saattavat antaa aivan päinvastaisia neuvoja kuin mitä pitäisi. Vaikka kyseessä olisi vain maitohammas, on erittäin tärkeää varmistaa, ettei lohjenneessa hampaassa ole juuriyhteyttä. Pahimmassa tapauksessa bakteeritulehdus saa aiakaiseksi pennun pysyvään hampaaseen kiillevaurion, joka olisi ollut estettävissä hampaan kirurgisella poistolla.

"Hammasmurtumat luokitellaan komplisoitumattomiin ja komplisoituihin murtumiin. Komplisoitumattomassa hammasmurtumassa murtumalinja ei ylety hampaan ytimeen eli pulpaan asti, vaan hampaan kruunuosasta lohkeaa kappale joko hampaan pinnan kiillettä tai sekä kiillettä että sen alla olevaa hammasluuta. Komplisoituneessa hammasmurtumassa hampaan kruunusta lohkeaa niin suuri kappale, että hampaan pulpa paljastuu."  Hammas voi murtua omistajan huomaamatta rajuissa leikeissä tai koiran purressa jotakin kovaa. Joskus hammas murtuu onnettomuuden tai vaikkapa koiratappelun seurauksena. Nuoren ja terveen koiran hyvin tuore hammasmurtuma (murtuma tapahtunut 48h sisällä)  on  mahdollista hoitaa niin sanotulla pulpa-amputaatiolla, jossa poistetaan ensin bakteerien infektoima pulpakudos. Jäljelle jäänyt elinkykyinen pulpakudos suojataan ja peitetään paikka-aineiden yhdistelmällä.

Hyvin harvoissa hammasvahingoissa koira oireilee kovin merkittävästi. Tuore murtuma kuitenkin aiheuttaa aluksi kovaa kipua ja harrastuskoiralla tämän saattaa huomata puruotteen hetkellisestä heikentymisestä. Harvoin koira lopettaa syömistä murtuneen hampaan takia. Tulehdusriski on kuitenkin suuri jos murtumalinja on saavuttanut pulpayhteyden. " Pulpakudoksesta tulehdus voi levitä juuren kärjen kautta juurta ympäröivään luuhun ja juuren kärjen ympärille saattaa muodostua niin sanottu hammasjuuren paise, joka oireilee posken tai leuan turvotuksena. Tulehduserite voi työntyä paiseonkalosta kudosten läpi ihon pinnalle kulkevaan kanavaan. Joskus eläimen omistaja huomaa eläimen välttelevän kovempaa pureskelua tai pureskelevan vain toisella puolella suuta. Pureskelemisen välttäminen kipeän puolen hampailla lisää hammaskiven kertymistä niiden pinnalle. Joskus ero hammaskiven määrässä suun oikealla ja vasemmalla puolella on ainoa näkyvä oire kivusta. " 

Koiran suuta ja puremiskäyttäytymistä on hyvä seurata tarkasti. Säännölliset hammastarkastukset ja hyvä suuhygienia edesauttavat suunterveyttä. Hammaskalustolle suurta tuhoa aiheuttavat monien koirien rakastamat tennispallot, jotka hiekkaisina tuhoavat hammaskiilteen ja saavat aikaan suurta kulumaa hammaspinnoilla. Myös hyvin puhtaaksi kalutut kovat luut ovat tavanomainen raateluhampaan murtuman aiheuttaja.

Pitäkää huolta koiran suunterveydestä ja tarkastuttakaa aina hampaiden murtumalinjat. Pulpayhteyttä on usein hankalaa nähdä paljain silmin ja hammastarkastukseen tarvitaan vaadittavat instrumentit.

Jokainen varmaan tietää miten tuskallista on hammassärky?

Lainaukset: http://www.sympaatti.fi/teemat

Lue lisää

Vapaapäivien terveisiä Savosta

Pidennetty viikonloppu Savossa meni nopeasti mahtavasta kelistä nauttien. Rippijuhlat juhlittiin Torstaina ja koirat olivat juhlissa mukana. Oli ilo nähdä miten hyvin Roki suhtautui vieraileviin lapsiin ja muuhun vilinään. Illalla ajattelin helpottaa koirien oloa päästämällä ne rantaan kahlailemaan vedessä ja uimaan. Kamu säntäsi veteen siltä istumalta ja Roki juoksi vauhdilla perästä. Kyllä minulla oli naurussa pitelemistä kun nuoren koiran arviointikyky petti ja leiskautti sen kummemmin ajattelematta laiturin päästä Kamun perään. Roki ei ollut edellisenä kesänä uinut kuin pikkupentuna ja kerran talven aikana altaassa. Pienimuotoinen paniikkihan se siinä iski kun älysi veden olevan aika viileää ja ei päässytkään laiturin kautta enää rantaan. Kun alkujärkytyksestä oli selvitty, harjoitteli Roki jo uimista Kamun kanssa.

Perjantaina pojat pääsivät aamupäivällä juoksemaan äitini puolivuotiaan Saksanpaimenkoiratytön kanssa. Pojat olivat tällä kertaa vähän roturasisteja ja tuntuivat leikkivän vain keskenään.

 Pieni hengähdystauko arjen keskellä teki kyllä hyvää. Vaikkei suunnitelmista huolimatta päästy jäljestämään koirien kanssa niin metsissä ja pelloilla juokseminen teki kyllä hyvää näin kaupunkielämän keskellä. Pojat nauttivat kovasti ja olivat kyllä eilen kotiin palattuamme todella väsyneitä.

Ensi Lauantaina käymme kuulemmassa tuomarin arvostelun tästä junnusta Tuusulan ryhmänäyttelyssä. Roki on kovin keskeneräinen omaan silmääni ja tarvitsee vielä aikaa, mutta kyllähän se on kiva saada junnuarvostelukin.

Lue lisää

Minilomaa odotellessa

Ensi Keskiviikkona tämä karavaani pakkaa kamat autoon ja Nissanin keula suuntaa kohti Pohjois-Savoa pitkästä aikaa. Koirat lähtevät mukaan ja luvassa on paljon mukavaa aktiviteettia. Helatorstaina vietämme veljeni rippijuhlaa ja Roki pääsee näkemään paljon juhlavieraita ja uuden koirakaverin, nimittäin äitini sakemanni tytön joka on vain hieman Rokia nuorempi. Koirat pääsevät varmasti leikkimään yhdessä ja ehkäpä uimaankin jos kelit vain ovat yhtä hyvät mitä sääennuste lupailee.

Tänään kävimme pitkästä aikaa juoksemassa ja Kamu pääsi valjaisiin ensimmäistä kertaa tänä keväänä. Hienosti poika muisti vetämisen salat ja sai kummasti minua huonokuntoista raahattua perässään. Lenkki ei ollut mikään pitkä, mutta sitäkin reipastahtisempi. Kamu veti niin hienosti ja muisti hyvin suuntakäskyt risteysalueella. Koiria tuli vastaan neljä ja jokainen niistä ohitettiin hienosti. Viimeisen labradorin kohdalla uskalsin Kamun antaa mennä liina tiukalla edellä koko ohitustilanteen ja hiensoti poika sen hoisi. Näköjään työmoodi sattui olemaan täysin kohdallaan.

Illalla nautimme vielä kauniista auringonpaisteesta ja houkutus lähteä pyöräilemään vei voiton. Otin Rokin ensimmäistä kertaa pyöräilemään kanssani. Ensin mentiin kävellen taluttaen pyörää ja katselin vähän miten koira reagoi kummaan kapistukseen. Lapsonen käppäili nätisti pyörän sivulla eikä ollut mitenkään ihmeissään tästä kulkuneuvosta. Niinpä sitten hyppäsin pyörän selkään ja kävimme ajamassa pienen lenkin siten, että Roki ravasi hiljalleen pientareen nurmella ja minä ihastelin miten nätisti koira suhtautui uuteen liikuntamuotoomme. Pätevä kaveri!

Ensi viikonloppuna pääsemme toivon mukaan korkkaamaan jälkikaudenkin säiden salliessa ja kokeilemaan myös juoksulenkkejä kahden koiran voimin. Olkaahan kuulolla kun kotiudumme ensi Sunnuntain jälkeen taas blogin äärelle.

Kuinka te pidätte yllä koiran kuntoa kesäkaudella? Kuntoiletteko yhdessä sessen kanssa?

Lue lisää