Neljän tähden hakukoira

Pidemmän taukoilun jälkeen päästiin taas hakumaastoon. Näyttelyt ovat muutamana viikonloppuna verottaneet treenikertojamme, mutta tänään vain suuremmalla innolla!Ollaan otettu ilmaisussa askel eteenpäin, eli irtorullaan. Pari kertaa kotosalla ollaan otettu rulla ilmaisulla ja aika hyvin poika on hokaissut että rulla on ohjaajalle tuotava jos halajaa maalimiehen palkan luo. :)

Tänään olimme siis ampumaradan maastossa treenaamassa pienellä porukalla. About kymmenen-viidentoista sentin lumikerros toi mukavaa haastetta alueen tallaamiseen ja harjuilla kiipeilemiseen. Kamulla siis oli nyt ensi kertaa irtorullat mukana ja kokeiltiin ilmaisua niillä. Koirassa oli ns. kertynyttä energiaa niin että ei meinannut nahoissaan pysyä. :D Ensimmäistä kertaa otettiin Kamulle vähän pidemmälle piiloutuneita maalimiehiä ja loistavasti miehet löytyi ja koira etsi hienosti. "Pidä" käskyllä toi poju hienosti rullat mammalle. Pitkällä matkalla näytölle lähtö tuntui vähän nihkeälle, mutta tiedetään taas mitä treenata enemmän. :> Tänään meillä hakumetsässä olikin melkoisia häiriköitä, kun kylän metsästysukot olivat taas susista sekaisin ja luulivat parhaaseen otteeseen meitä vielä salametsästäjiksi! Voi Luoja paratkoon! :D Kamu otti vähän kierrosta kun joutui odottamaan vuoroaan, niin päättipä se vähän ulvoa sitten mamman perään. Varmaan maanantain lehdestä voi sitten lukea että "Nurmeksen citysusi ulvoo rohkeasti ampumaradalla!" Sitä odotellessa...

Vielä näin loppuun haluan muistuttaa, että meillä on jälleen oltu ahkeria. Kotisivut ovat vihdoin uudessa uskossa, kun sain itseäni niskasta kiinni. Käy ihmeessä tutustumassa www.salmiakkitassu.net

Lue lisää

Helsinki Winner & Voittaja 2011

Nyt on tämän vuoden näyttelyt pulkassa! Jyväskylän osalta jäi päivitys tekemättä, mutta kerrataan tässä nyt nopeasti. :D Olin siis Jyväskylässä itse kehässä Kamun kanssa vain sunnuntaina, kasvattaja juoksi valio debyytin Kamun kanssa siis lauantaina. Koira oli ollut hieman poissa tolaltaan, kun olin viikon ollut reissussa niin poika oli vissiin yhdistänyt että täältä näyttelystä se mamma löytyy! :o Siellä olivat "hieman" riehakkaasti kasvattajan kanssa esiintyneet. Virtaa sillä oli vielä sunnuntaillakin, kun viikon ollut tekemättä ns. mitään. Molemmilla paivillä tulos oli ERI VAK4.

Sitten parin viikon päästä suunnattiin Helsinkiä kohti, vuoden kohokohta näytelmään! Kamu otti reissun niin rennosti, että hieman aloin ihmetellä mikä koiralla ooli? :D Se otti hotellilla ihan lunkisti ja näyttelypaikalla oli vähän sen näkönen että "Ei kait taas näitä juttuja?". Koira heittäytyi jopa pitkälleen sunnuntaina yksityisarvostelua odotellessa, joka todellakin kertoi siitä, ettei sitä tämä touhu voisi vähempää kiinnostaa:D Kamu on enemmän toiminnan mies! Molemmillä päivillä tuli Kamumme loistava arvostelu ja ERI, sunnuntaina oli myös valioiden neljäs. Lauantain Helsinki Winnerissä saimme kasvattaja ryhmän, jolloin 4/5 saivat Erin. Oli se vain niin hieno tunne esittää ensimmäistä kertaa oma koira kasvattajaryhmässä. <3

Sunnuntain Voittajassa venäläis tuomari kehui Kamua suunnattomasti, hän sanoi että piti koiran hyvästä urosleimasta ja tempperamentista. Kehui vielä handlausta, vaikka itse nauroin niille kommenteille, sillä jäi vähän paska maku suuhun koiran esiintymisestä. Tiedän sen pystyvän parempaakin kuin vaan katsomaan tuomaria ilmeellä "Olen kauheen ruma, älä vaan sijoita minua!". Ja aivan kuin sanoin, tämän viikonlopun aikana koirasta huokui niin selvästi se, ettei sitä todellakaan jaksa kiinnostaa tällainen turhanpäiväinen seisoskelu kehissä:D Mutta Suomessa me ei enää kehdata pahemmin kehissä pyöriä, kuin ehkä nämä vuoden titteli näyttelyt vain. :) Haku ja toko on niin vienyt sydämen, siitä me mollemmat innostutaan!
Sunnuntaina me pääsimme onneksi jo ihan hyvissä ajoin ajelemaan kotia kohti, kun muut sisarukset jäivät odottamaan vielä isoakehää. Maarit siis oli ROP kasvattaja sunnuntain Voittaja 2011

Lämmin kiitos vielä kaikille viikonloppuna mukana olleille rakkaille ystäville! Ja onnea Maarit ROP kasvattajasta ja kolmannesta valiosta FI MVA TK1 Gentle Miracle`s April Hope "Chaka" !!! <3 <3

Lue lisää

Kaikinpuolin terve koira, jonka älli loistaa monessa tilanteessa

Tälle päivälle olin varannut Kamulle ajan Kuopioon Puijonlaakson eläinklinikalle silmien peilaukseen. Samalla tarkistettiin myös polvet ja kuunneltiin sydän. Kamu oli innosta pinkeenä kun lähdettiin heti koulusta päästyä matkaan. Eläinlääkärillä se heilutteli kaikille häntäänsä ja oli hyperaktiivinen. :D Eläinlääkäri sanoikin, että onpa vilkas valkkari ja ihmetteli kun ei ole arka.

Terveet olivat silmät ja polvet, eikä sydämestäkään kuulunut sivuääniä. Mamman poika on siis terve kuin pukki! <3

Kotimatkalla poikkesin myös Citymarketissa ja Mustissa&Mirrissä, mukaan sieltä tarttui metallikapula. Nyt päästäisiin opettelemaan metallikapulan noutoja, joka tuskin Kamua miellyttää! Toisin kävi minun luullessa saavan haastetta treeneihin! Koira koppasi metallikapulan kotona suuhunsa kuin vanha tekijä ja kiikutti sen onnellisena minulle, katsoen ilmeellä "Mitä seuraavaksi?". Sitä mietin itsekkin! Hyppynoutokin meni eilis iltana oikein mallikkaasti pihalla pilkkopimeässä taskulampun valossa. Ainakin tulee treenattua erillaisissa olosuhteissa!

Lue lisää

Tuleva hakukoira Kamu

Pitkään kiinnostanut haku korkattiin viime torstaina, kun pääsimme Kamun kanssa ensi kertaa meidän seuran treeneihin. Olen päättänyt opettaa sen rullalla ilmaisevaksi, joten rullakin ennätti jo tulla postissa ennen treenejä, vaikkei sillä nyt alkuun suurempaa merkitystä ole. Koirassa oli paljon virtaa torstaina, kun olin samana päivänä palannut Ruotsin reissulta, joten koira oli ollut kotosalla vähällä liikunnalla koiranvahdin kanssa.

Teimme Kamulle alkuun näkölähtöjä, eli maalimies näyttäytyi koiralle ja juoksi piiloutumaan. Kamu ampaisi maalimiehen luo kuin ohjus ja maksalaatikko kelpasi pakasterasiasta kuin väärä raha. Kun koira oli hotkinut palkan se nappasi rasian maalimieheltä ja kantoi ylpeänä minulle. Ai että olin ylpeä kun koira oli niiin innoissaan ja tomerana metsässä! Siinä sitten itse olin maalimiheneä porukan muille koirille ja odotin jo innolla ensi viikon treenejä.


Tänään treenasimme kotona näyttöjä pikkuveljen ja hänen serkkunsa kanssa. Kamu toimi jälleen todella innokkaasti kolme näkölähtöä ja juoksi suoraan maalimiheltä palkkaa hakemaan. Tuttuun tapaan kantoi taas pakasterasioita mammalle, ei lieneen esineruutu tuota hankaluuksia? :D Viimeinen näyttö tehtiin jo niin sanotusti haamuna, eli vein koiran pois ja maalimies piiloutui. Kun toin koiran keskilinjalle ja näytin suuntaa, maalimies nousi hieman piilosta ja eikun koira näytölle. Ja Kamuhan tajusi homman juonen heti! Mahtavaa mikä into koiralla on rynnistää metsässä! Tästä on hyvä jatkaa.



Sitten saimme Oivalta ja Lukalta pienen haasteen ;)
Tunnuksen saaneen pitää;
1. Kiittää tunnustuksen antajaa
2. Antaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle
3. Ilmoittaa näille kahdeksalle tunnustuksesta
4. Kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestään (tässä tapauksessa koirasta)

Eli ensin kiitän Hanna-Maria haasteesta ja annan haasteen eteenpäin (lisätään pian...)

1. Kamulla on niin sanottu Snow-Nose eli "luminenä". Sen nenä siis vaihtaa väriä aina talven tullen vaaleanpunaiseksi. Kesällä se taas on tummempi, suunnilleen viininpunainen.

2. Kamu juttelee aamuisin paljon, se haukottelee ja murmuttaa omalla kielellään. Kerran jopa olin kuulevani sen sanovan "vauva!" :D

3. Kamun ensimmäisiä koiratuttavuuksia 7 viikkoisena oli alaskanhuskyt. Ehkä sen takia se välillä kuvittelee olevansa husky, koska kun se on laumassa se ulvoo muiden mukana tai kun se näkee valjaat se innostuu suunnattomasti. Kamu toimii myös hyvin valjakossa takaparina. :)

4. Kamu osaa noutaa riistaa. Tänä syksynä kyyhkynaloituksessa se nousi kaksi puoliksi elävää lintua ja toi ne minulle oikein mallikkaasti. Hieman siis on opeteltu metsästyskoira juttuja! ;D

5. Kamu ei oikein kehtaisi totella ketään muuta kuin minua. Kotona se vähän luimistelee jos joku muu käskee sitä luokse. Koiran ilme kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, se pyörittelee silmiään ja löntystää hiljaa kutsujan luo. Jos on paljon tuntemattomia ihmisiä ympärillä ja ne kutsuvat Kamua, ei koira liikahda mihinkään. Se vain asettuu viereeni maate ja katselee muita ilmeellä "tää on mun mamma, ja minähän en muita tottele enkä tästä liikahda."

6. Kamussa herää joskus sisäinen äiti. Esimerkiksi meidän pikku Sahti kun tuli kotiin, kellahti Kamu selälleen ja oli täysin varma, että hänen tulisi imettää pikkuista! :D Sitten kun se ei aivan onnistunut, tyytyi se vain nuolemaan pentua.

7. Kamu kantelee mielellään erillaisia esineitä. Suosikkeja tietysti on kepit ja pallot, mutta se tuo ja kantaa miltein mitä vain jos käskee.

8. Kamu on saanut nimensä isänsä Bonito-Snown mukaan, eli GM`s Arctic Snow.

Lue lisää

Syksyn tullen...

Kävimme pari viikkoa sitten Kamun kanssa korkkaamassa Avoin luokka Kuopiossa kakkostuloksella 152 pistettä. Koira teki sellaisia temppuja, joita ei ennen ole tehnyt. Toi kapulan vinosti eteen ja otti hyvpyn nollille kun ei kuunnellut lainkaan. Sama on näkynyt myös treeneissä, että vähän haahuilee omiaan ja tekee puoliteholla. Niinpä ajattelin perua ensi viikonlopun kisan. Ehkä tässä on ollut nyt vähälle aikaa turhan paljon kaikkea, niin aloitetaan se meidän talviloma jo nyt. :) Itselläni alkaa koulussa aivan tappojakso, joten pakko senkin vuoksi vähentää viikonloppumenoja.

Marras-joulukuussa käydään Jyväskylä KV ja Voittaja pyörähtämässä ekaa kertaa valioluokassa ja samalla nähdään taas sisaruksia. Josko vaikka kasvattajaluokkakin saataisiin uusien näyttelysääntöjen myötä kasaan? ;P Mutta syksyä jatketaan treenaillen ja lenkkeillen.

Lue lisää

Kohti uusia tuulia ja tavoitteita!!!

Viikko sitten tähän aikaa oli perhoset vatsassa kun Oulunsalossa odoteltiin yhdessä Kamun testi vuoroa. Olimme miltein kaikki (yhtä lukuunottamatta) "pentujen"omistajat saapuneet edellisenä iltana Oulun Nallikariin, jossa yövyimme perjantaista sunnuntaihin. Kaikki paikalla olleet GM:läiset testattiin lauantaina ja Kamun ajaksi oli alustavasti suunniteltu 13.20, mutta pääsimme testiin hieman sovittua aikaa aiemmin. Olin jo ennakkoon mielessäni miettinyt, ettei tämä äitin vaavi varmaan puolusta minua! :D Ja niinhän siinä kävi, että kun omituinen ukko tuli piiskan kanssa heilumaan, päätti Kamu turvautua mamman taakse ja katsoi ilmeellä "Noniin, sieltä se nyt tulee, hoitele se!!" Heh, no tätä ei pidä pimeillä kujilla mainostaa, että koira on sitä mieltä etä kyllä noin suurikokinen mamma miehet hoitelee! (:D)

Muuten testi sujui oikein mallikkaasti ja Kamu palautui suuresta paineistuksesta huolimatta todella nopeasti. Hyökkäävät ja uhkaavat ihmiset olivat vähän vitsi koiralle, se vain oli sitä mieltä, ettei ihmiset voi tehdä hänelle pahaa. Sitten kun uhka oli poissa, niin Kamu oli heti pusuttelemassa kaikkia! :--D Pimeä huone oli helppo nakki koiralle, vaikka lattialla lojui muovipusseja ja lautoja sun muita. Koira syöksyi saman tien minun luo kun tajusi että huoneissa voi kulkea etenpäin.


Tässä testi kokonaisuudessaan:
3.9.2011 Oulunsalo, tuomarit Jorma Kerkkä ja Reijo Hynynen
Toimintakyky: +1 Kohtuullinen
Terävyys: +1 Pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu: +1 Pieni
Taisteluhalu: +2 Kohtuullinen
Hermorakenne: +1 Hieman rauhaton
Temperamentti: +3 Vilkas
Kovuus: +1 Hieman pehmeä
Luoksepäästävyys: +3 Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
Laukauspelottomuus: +++ Laukausvarma
YHTEENSÄ: +170 HYVÄKSYTTY



Ja niin siinä kävi, että olin testin jälkeen onnellinen Suomen Muotovalion omistaja <3! Lähdimme hienojen tulosten kera yhdessä Nallikariin juhlistamaan koko pentueen 2-wee synttäreitä sekä muotovalion arvoa! Kasvattaja Maarit yllätti minut taas täysin, sillä meitä odotti Nallikarissa todella kaunis FI MVA - ruusuke sekä ruiskumaalattu taulu Kamusta. Otin vastaan lahjat kyyneleet silmissä ollen niin valtavan onnellinen tästä koirasta ja näistä ihanista ihmisistä, joihin olen valkoisten myötä saanut tutustua! Kiitos mitä mahtavimmasta koirasta, sekä oikeista ystävistä!

Nyt me Kamun kanssa käymme kolmet kisat Avoimessa tokottelemassa ja pidämme talviloman. Itselläni lukio vie paljon aikaa ja koira on ollut melkein joka viikonloppu menossa ja tekemässä, joten on ansainnut pienen hengähdystauon. Marras-Joulukuussa käymme isoimmat näyttelyt ja katselemme tulevaisuutta uusin silmin...

Lue lisää

Yhteiskuntakelpoinen BH TK1 HeJW-10 Gentle Miracle`s Arctic Snow

Niin me vain saatiin Lieksan BH kokeeseen varapaikka ja tänään startattiin aamulla kohti Lieksaa kauheassa lämmössä. Kamu oli vilkkaalla tuulella heti aamusta vaikkei kokeen A osuus mennyt aivan nappiin seuraamisten osalta niin hyväksytysti läpi. Paikallaolo oli nappisuoritus vaikka ohjaajan sydän jyskytti jännityksstä kuin hullu.

Kaupunkiosuus olikin sitten aivan helppo nakki Kamulle ja kaikille muillekkin. Onpahan tämäkin hoidettu nyt alta pois.

Tuomarina : Rhea Pörsti-Lackman

Lue lisää

Metsästyskauden avajaiset

03.30 kello pärähti soimaan ja ajattelin, että en varmaan nouse vielä. Kuulin kun Kamu tuhahti tympeesti ja jatkoi tuhisemistaan. Sitten äkkäsin että perkule, se on 10. päivä ja kyyhkynaloitus! Sain itseni nopeasti pystyyn ja etsimään vaatteita. Kamu kompuroi makkarista olohuoneen puolelle sen näköisenä, että ei voisi vähempää kiinnostaa nousta, eukolla oli vissiin vuorokausirytmit aivan sekaisin! Koira siinä seurasi sivusilmällä kun sain äkkiä vaatteet päälleni ja muuten kamppeet valmiiksi, kun otin valjaat esille, tuli koiraankin liikettä. Nyt lähdettiin metsälle!

Olen siis parin kuukauden ajan huvikseni opettanut tätä valkoistapaimenkoiraa noutamaan lintua. Nyt se päivä sitten koitti, jolloin nähtäisiin tuoko koira oikeasti tuoretta riistaa vai jääkö touhu vain opetuslintujen tasolle? Olin Kamun kanssa kunnon ukkoköörissä menossa passiin ja kaikki naureskelivat tälle minun "metsästys"koiralle, että mikäs se tuo otus on ja mitä se täällä passipaikalla tekee? Minun ylpeydekseni Kamu oli hyvin terhakkana ja asettui oikein matalaksi maastoon maate kun ryömittiin passiin ojanpohjalle viljapeltojen reunaan. Siinä se makasi tyynesti odottaen toimintaa ja välillä vinkaisi hiljaa kuin kysyen "joko nyt, joko nyt?!"

Kohta odotus palkittiin kun kyyhkyt alkoivat lennellä aamupalalla pellon yli. Marko (isäpuoleni) pudotti ensimmäisen linnun ja sain antaa koiralle hakukäskyn. Kamu tajusin homman juonen oitis ja lähti hullun lailla linnun perään. Koira nappasi kyyhkyn suuhun onnesta soikeana ja sylkäisi sen saman tien ulos. Se katsoi tyhmänä lintua. Sitten tajusin syyn ; kyyhkyhän oli elossa. :D Ei siinä sitten muu auttanut kuin lampsia koiran avuksi. Kamu hyökki lintua kohden, mutta minun oli mentävä väliin, ettei se sitä aivan piloille purisi. Katkaisin linnun niskan ja innostin koiraa, joka pomppi vieressä jo aivan eri innolla.

Seuraava pudotus tuli yllättäen ja lintu oli jälleen haavakko. Nyt jouduin laittamaan Kamun perään etsimään ja koira lähti jälleen hanakasti puskat ryskien metsään lintua etsimään. Seuraavassa hetkessä kuului tömähdys ja minun ihmeekseni Kamu tuli metsästä minua kohti hullusti räpyttävä lintu suussaan!!!! Olin innoissani ja kehuin koiraa hulluna. Kaikki olivat tyrmistyneitä tästä, ettäkö valkoinenpaimenkoira lintukoirana!? No näin siinä nyt pääsi käymään.. :D Nyt vain lisää kokemusta koiralle, että saa varmuutta noutoihin. Sorsastus alkaa kohta, mutta vähän minua arveluttaa että ottaako Kamu suuhunsa niin suurta lintua? Mutta sehän nähdään sitten.

Aloituspäivä oli oikein hyvä ja koiralle antoisa, vaikka minä ammuinkin kaksi ohi. :DD

Tänään sain kutsun yllätystreeneihin kotikentälle. Tuttuja oli hyvä kasa treenaamassa, sekä nelikuinen valkkarin alku "Nala". Pentu oli aivan mahtava ja kuinka iso se olikaan jo! Siinä sitten leikitettiin Nala pentua ja otettiin luoksepäästävyys harjoituksia. Hyvin se penska ne otti. Sitten päästiin tositoimiin ja otin Kamulle pitkiä paikallaoloja. Hienosti veti reilun kuuden minuutin paikallaoloja vaikka olikin häiriön alla. Netta otti vieressa ohjattua noutoa ja Kamu vain pojotti hienosti paikallaan. Hieno mies<3

Lue lisää

Luonnetestiä vaille valio

Niin siinä sitten kävi, että Kuopiosta kävimme nappaamassa viimeisen avoimesta vaadittavan sertin! Kamu saavutti siis kaikki sertit tasan 2 vuoden ja yhden viikon iässä! Voi mikä jätkä <3 Kamu esiintyi oikein mallikkaasti pienestä näyttelytauosta huolimatta ja tuomari tykkäsi pojasta, tulos oli ERI, SA, AVO1, PU, SERT, CACIB ja VSP Kuopioon oli luvattu kunnon vesisateita, mutta säilyimme kuivana kehän ajan. Meitä oli kannustamassa melkoinen kööri tuttuja sekä koirapiirin tuttavia. Voi mikä fiilis oli juosta kunniakierrosta Cacibit ja sertit kainalossa <3 Kiitos ihanat ihmiset!

Valion arvoon vaaditaan kuitenkin valkkareilla hyväksytty luonnetesti, joten vielä emme FI MVA ole. Mutta ilmot luonnetestiin ovat lähteneet ja Oulunsalossa testataan melkein koko pentue 3.-4.9.2011. Samalla vietetään GM A-pentueen kaksivuotis synttäribileitä. Se onkin seuraava etappi jota odottaa Kamun kanssa. Nyt vain jännitetään valioituuko testissä muita sisaruksia?

Lue lisää

Valkoiset treenaa

Eilen käytiin seuran kentällä yhdessä Teijan ja valkoisten kanssa. Päivä oli jälleen lämmin ja koirat vetivät kielipitkällä koko treenit. Alkuun lämmiteltiin koiria BHn merkeissä, kun otimme Kamulle paikalla oloja häiriön alla. Se alkoi jo onnistua aika hyvin kun välillä vierestä luoksetuloja otti Jawa tai täti Netta. Sitten näytimme vielä Teijalle seuraamiskaavion joka BHssa olisi tulossa. Hyvin meni kuumuudesta huolimatta!

Lopuksi rakenneltiin pieni pyöritysrata joka tosiaan oli sellaista pyöritystä, ettei rataa oikein meinannut ulkoa muistaa. :D Kamu pomppi innoissaan ja katseli kummissaan kun minä möhlin ohjausta! Sitä odotellessa, että päästää oppia saamaan jollekkin hyvälle kouluttajalle!

Siinä sitten näytin Teijalle mitä ollaan Kamun kanssa harjoiteltu Avoimesta ja tuomio oli häneltä se, että "Ronja nyt alat vaan ilmottaa kokeeseen!" Ja sitten mä vähän rohkistuin ja ilmoitin kolmeen kokeeseen koira syksylle. Iik. Noh uusia haasteita päin! :------)

Lue lisää

Nautin elämästä, hetkestä kiitävästä

Kamun treenikuulumisia vol 1 : Nyt kuin Alo liikkeet on suoritettu ja nokka käännetty kohti avointa, voisin kirjoitella vähän treenikuulumisia. :) Avoimenluokan liikkeitä siis ollaan alettu hioa jonkin verran. Nouto sujuu oikein mallikkaasti, siinä ei oikein muuta hiomista ole kuin kapulan pito. Kamu ottaa joskus kapulan vähän vinksin vonksin suuhun, jolloin se on vaikea tuoda. Mutta muuten liike on hyvin hanskassa. Samoin kuin estehyppy.
Eniten päänvaivaa tuottaa luoksetulos pysäytys. Koira ennakoi käskyä, vaikken sitä jokaisella kerralla pysäytä ja taka- sekä etupalkkaa on käytetty. Noh yritäppä siinä sitten olla koiraa ovelampi!

Kaikki muut liikkeet on avoimestakin nyt sen verran hyvällä mallilla, että loppu syksystä/alkutalvesta debytoidaan myös se. Nyt seuraava etappi on BH, ollaan Lieksan kokeeseen (28.8) varasijalla, jokso vaikka tärppäis? Huomenna ollaan menossa Teijan ja täti Netan kanssa treenaamaan vähän agia ja BH juttuja. Sitten lisää kuulumisia! :P

Lue lisää

TK1 - vihdoinkin plakkarissa!!!!

Näin se päivä vain koitti, jolloin kolmas ykköstulos ja TK1 napsahti 26.7 Liksan tokokokeessa! Hienoa Kamu, helteestä huolimatta poju jaksoi keskittyä ja ylsi 174,0 pisteeseen! Nyt onkin sitten koulari hallussa ja se saatiin kolmannella kisakerralla. Seuraavaksi uusia haasteita päin ja kohti avointa luokkaa! <3

Ensi sunnuntaina lähdetään metsästämään Kuopion KV:stä myös viimeistä sertiä!

31.7.2011 A-pennut 2-vuotta! Onnea kaikille sisaruksille!!!

Lue lisää

Taapero ja häkkiprojekti

Nyt on työputki tältä kesältä sujuvasti pulkassa ja kotiin päin lomille! Mikäpäs muu se kotona odottikaa, kuin pieni pohjis napero Sahti. Isäpuoleni oli hankkimassa keväällä pohjanpystykorva toiseksi metsästyskaveriksi ja nyt sellainen sitten löytyi Kittilästä. Sahtipoika on nyt kahdeksan viikkoa vanha ja oikein ärhäkkä pieni lintukoiran alku!Olin yllättynyt kuinka hyvän värinen ja kaunis tuo pieni otus onkaan? Luulen että joudumme ihan näyttelykehissä pyörähtämään? :) Eikun vain seisomista opettamaan!

Kamu ihastui pikkuiseen heti, se oli niin isällinen ja varovainen pennun kanssa. Pikku Sahti oli varma, että tuo iso valkoinen otus oli hänen emänsä, koska vieraili mahan alla etsien jotain monen monta kertaa! (:D) Kamu nuolee ja hoitaa pikkuista ahkerasti.

Viime viikolla saatiin myös häkkielementti ja nyt se onkin jo pystyssä. Kokoa tarhalla on 5 x 5m eli ihan tilava koiruuksille. Vielä olisi tarkoituksena rakentaa lämmin koiratalo, jonne saadaan sitten ruuat ja muita tarvikkeita suojaan. Koirat ainakin ovat viihtyneet jo hyvin tarhassa, vaikkei koppi olekkaan valmis. Mutta kaikki ajallaan!

Lue lisää

My boy number One

Huh hellettä, sitä on tällekkin kesälle jälleen riittänyt. Ilma on suurinpiirtein samanlainen kuin pari viikkoa sitten Lappeenrannan agirodussa. Mutta viimeinen työviikko lähenee loppuaan ja on ihana ajatella vielä seuraavaa kolmea viikkoa, jolloin saan lomailla oikeasti. Kamu on ollut kaikki nämä neljä viikkoa mukanani töissä täällä Kaavilla ja vaikka täällä ei niinkään treeni mahdollisuuksia ole, ollaan lenkkeilty paljon ja harjoiteltu pieniä temppuja.
Viime viikonloppuna pyörähdimme kotona ja aika meni nopeasti tallilla ja loikoillessa.
Jotenkin on hassua, että ensi viikonloppuna Kamu ja koko GM poppoo täyttää jo kaksi vuotta, aika on lentänyt siivillä. Tuosta otuksesta on vaan tullut minulle niin rakas ja tärkeä, etten voisi kuvitella enää elämää ilman sitä. <3 Vielä huominen ja sitten voikin sanoa että lomalle lompsis ja katsomaan kotiin uutta pientä tulokasta... ;)

Alla kuvia Kamun mielenvirikkeistä...

Lue lisää

Kauan odotettu Agirotu

Viimein koitti perjantai aamu 8.7.2011 kun startattiin Kamun kanssa kohti Kuopiota, josta oli määrä nousta Mikkeliin vievään junaan. Tukalan kuuman junamatkan jälkeen kasvattaja Maarit koppasi meidät loppumatkaksi ihanan viileään ilmastoituun autoon ja saimme hetken nauttia viileydestä, kunnes saavuimme +29 asteiseen Lappeenrantaan. Perjantaina me Kamun kanssa olimme turisteina ja katsomassa kun Kamun sisarukset Chaka ja Turbo debytoivat agiuransa. Hienosti molemmat hyppäsivät radat ja saivat hyvät tulokset! Onnea Marjo ja Hanna näiden GM-lasten hienoista suorituksista! Kamu oli perjantai päivänä hyvin tohkeissaan lämmöstä huolimatta, sillä oltiinhan nyt aivan uusissa tsempaloissa! Onneksi paikalla oli hyvät vesipisteet joissa saatiin käydä letkun alla viilentymässä, ettei helle ottaisi niin koville.

Illansuussa lähdimme kömpimään kohti lähellä sijaitsevaa leirintäaluetta jossa oli tarkoitus viikonloppu yöpyä. Näpsäkästi koko poppoo majottauduttiin aittoihin ja mökkeihin. Alueella oli agirodun johdosta paljon muitakin koiraihmisiä, joten ainakaan koirilta ei meidän hauvat jääneet paitsi.

Lauantai aamu valkeni lämpimissä merkeissä jälleen, sillä auton mittari vilkkui 31,5 astetta. Tänään palloilimme jälleen turistina katsomassa kuinka Kamun veli Turbo hankki itselleen ja ohjaajalleen Marjolle kisa-sekä ratakokemusta. Ilo oli katsella, kuinka siskot ja veljet aloittivat agiuransa niin mallikkaasti ja kuinka vähässä ajassa Marjo ja Turbokin ovat treenanneet!
Lauantaina Kamu alkoi jo ihmetellä että mikäs turistikoira hänestä on tullut, kun ei mitään toimintaa ole kisapaikalla hänele? Käytiin sitten lämmittelyradalla pomppimassa hyppyesteitä, että oli pojallekkin jotain tekemistä ja minä sain mielenrauhan kun koiruutta ei kiinnostanut muu kuin ihanien esteiden hyppääminen!

Illalla koko poppoo oli niiin poikki helteestä, että sauna ja uiminen tuntui maailman ihnimmalle ajatukselle! Ilta vierähti ensin pulikoidessa ja sen jälkeen koiria kuvatessa. Niin se vain on, ettei näillä koirareissuilla tule koskaan nukuttu paljon ja sen huomasi sunnuntai aamuna kun koitos oli käsillä. Nyt vain pirupukuja niskaan ja valmistautumaan aamun joukkuekisaan! Tavoitteet Kamun suhteen olivat ne, että koira pysyy kentällä ja ohjaaja muistaa radan!

Kisapaikalle saavuttaessa joukkuerata oli jo pystytetty ja rataantutustuminen alkoi tuokion kuluttua. Katselin esteitä iloisesti huomaten, että rata koostui vain hyppyesteistä, putkistä, pituudesta, pussista, muurista ja renkaasta. Ainut jännityksen aihe oli siis vain rengas, jota ei oltu treenattu kuin vähän kotikentällä. Ratasuoritus alkoi ja pienet perhoset lentelivät mahassa... Kamu katseli viestissä velipoikaa kiinnostuneesti kun tämä tuli maalilinjan yli ja sitten mentiin! Mallikkaasti suoritettiin hyppyesteet ja putket, mutta niinkuin arvasin, rengas oli heikkous! Siitä otettiin hylly, mutta toisen yrityksen jälkeen poika muisti mikä oli homman nimi ja suoritti renkaankin oikein nätisti. Pienistä haahuiluista huolimatta olen rataan erittäin tyytyväinen!! Hiki virtasi kuumassa asussa ja sitten jäimmekin odottamaan innolla pukukulkuetta.


Kuva : Maarit Alanen

Vietimme loistavan mutta helteisen viikonlopun Lappeenrannassa ja WhitePower joukkue palkittiin kunniapalkinnolla komeiden ja yhteensointuvien asujen merkeissä. Hyvä me! <3 Kiitokset ihanille ihmisille jälleen ja ensi vuonna startataan Agirotu ihan kotikulmilla, nimittäin Kuopiossa!

Lue lisää

Saatiin treeniseuraa

Ennen Juhannusta luoksemme tuli kaverini mukana hänen viisikuinen Serra De Airesinpaimenkoira Bella, joka oli aluksi aivan järkyttynyt maisemanvaihdoksesta. Olihan se yhdelle päivälle jo paljon kun joutui ensin matkustamaan pitkän matkan bussissa ja sitten vielä vastassa oli iso valkoinen karvakorva ja melkein yhtä iso musta turrukka. :D Noh kunhan säikähdyksestä selvittiin aloiteltiin päivät aina tallilla ja illat lenkillä ja treenikentällä...

Kamun kanssa vedettiin keskiviikko iltana tosi hienosti agia. Otettiin vasta toinen kerta kokonainen rata (kuitenkin oma keksimäni!) ja poika loikki sen jo sellaisella vauhdilla että oli ohjaajalla hiki hatussa, että pysyi perässä! Puomi oli koottu sopivasti kentälle, niin pääsin opettamaan jo ensimmäistä kontaktiestettä! Vihii!

Ensi viikon keskiviikkona on vielä kovat treenit, kun Hanna ja Chaka tulee Joensuusta tänne meille treenaamaan ja kotikulmilta saadaan seuraksi myös Teija valkoisineen. Jännittävää ajatella, että agirotu startataan jo vajaan KAHDEN VIIKON kuluttua! Hui, onneksi puvut on jo tilattu ja koiran koulutuskin alkaa olla jo ihan hyvällä mallilla...

Lue lisää

Sorsakoira(ko?)

Tänään menin sitten lyömään pienen "vedon"... Että oppiiko Kamu nopeammin/paremmin hakemaan aina hävinneet sorsat kunnes metsästysaika taas koittaa:D Noh ajattelin sitten hyvikseni kokeilla linnun pitoa ihan vain paikallaan suussa. Aluksi Kamu nyrpisteli nenäänsä painavalle taville, mutta kun sille antoi vain pito käskyn niin kiltisti poika napotti tavi suussa odottaen palkkaa... Vai että sorsakoira? No mutta kun kerta tykkää niin paljon uida, eikä pelkää ampumista niin saa lähteä syksyllä sorsan kantajaksi jos siihen asti päästään, että hakee vedestä.

Illalla käytiin myös opettamassa meidän täystuho Jaloa uimaan ja kylläpä pojilla oli hauskaa peuhata vedessä täyttäpäätä. Galleriassa lisää kuvia >> www.pkcollie.kuvat.fi

Lue lisää

Koiravauvoja ja uintitreeniä

Maanantaina Anu soitti minut hätiin, kun pikkuiset bortsuterron pennut olivat syntyneet. Koska penut olivat Pepin ensimmäiset, oli emo ollu alkupäivät levoton. Niimpä lähdimme Kamun kanssa pentuvahdiksi tiistaina. Eikä pennut loppuneet neljään terro pentuun, vaan tarhassa köllötti viisi kolmen viikon vanhaa Ruutilaista. Voi sitä vilskettä:) Ruuti oli onnellinen kun pääsi välillä pennuistaan eroon kun minä niitä kuvasin ja ruokin. Voi sitä pientä ulinaa ja ulvontaa kun pennut tutustuivat nurmikkoon...

Kamu sai myös juosta narttutarhassa kuuden "tyttöystävänsä" kanssa ja iltaisin käytiin lammella uimassa ja kyllähän poika ui! Ensmmäisen kerran kokeiltiin keskivookkona kanoottia, että josko Kamu uisi kanootin perässä kun meloisin lammella. Koira meni ihan hämilleen että sinne se mamma läks ja äkkiä perään! Ei tarvinnut kahta kertaa kutsua kun poika ui kuin saukko kanootin perässä. Keskellä lampea oli koirille tehty saari jonne koiruukset kiipesivät huilimaan. Kamukin älysi saaren merkityksen kun oli sen ensin pari kertaa ympäri uinut:D

Lue lisää

Tokokisoja ja kesätöitä

Näin se vain on, että Kamulla on hallussa jo kaksi ykköstulosta! Helatorstaina kävimme nappaamassa Kajaanista aivan mahtavalla 191 pisteellä ykköstuloksen sekä KPn! Ja sijoitumme kovan tason vuoksi kolmanneksi alokasluokassa. Kyllä se nostatti taas mieltä, kun edellis viikonloppuna saimme nippa nappa kolmostuloksen Jonsuusta 138,5 pisteellä. Mutta aina ei voi mennä ihan nappiin! ;P
Tässä vielä pisteet Kajaanista, Tuomarina Alan Aula;

Luoksepäästävyys : 10
Paikallamakaaminen : 9
Seuraaminen kytkettynä : 9
Seuraaminen taluttimetta : 9
Maahan meno : 10
Luoksetulo : 10
Seisominen : 10
Estehyppy : 10
Kokonaisvaikutelma : 10
Kokonaispisteet : 191

Aivan mahtava tulos siis ja nyt pidetään pieni huilu ja varmaan seuraavan kerran tokoillaan Lieksassa 26.7

Nyt Kamun kanssa vain odotellaan Agirotua ja käydään vähän töissä.. :)
(kuva neverless.kuvat.fi)

Lue lisää

184,5p + 1.tulos kera Kunniapalkinnon

Tänään se sitten oli, meidän ensimmäinen tokokoe!! Aamulla Kamu aloitti saman jännittämisen kuin viikko sitten möllitokoja ennen, koira vissiin tajusi kun pakattiin laukkuja hänen kamoillaan? Kummallista, mutta samantien alkoi ripulointi ja kisapaikalle mennessä poika oli oksentanut autoonkin, jota ei ole pentuaikojen jälkeen tehnyt! Mieleen juolahti taas, ettei vaan koira olisi syönyt ulkona touhutessaan jotain sopimatonta?

Mutta sitkeästi ilman mitään odotuksia lampsittiin kehään ensin paikallaoloon ja luoksepäästävyyteen, molemmistä napsahti kympit!! Sitten jatkoimme yksilösuorituksiin ja tulos lämmitti mieltä!

Tuomari : Rhea Pörsh-Lackman

Loksepäästävyys : 10
Paikalla makaaminen : 10
Seuraaminen kytkettynä : 9,5
Seuraaminen taluttimetta : 9
Maahan meno : 6(kaksois käskystä verotti)
Luoksetulo : 9,5
Seisominen : 10
Estehyppy : 10
Kokonaisvaikutelma : 9

Kokonaispisteet olivat 184,5 jota en uskonut saavamme! Aivan mahtava fiilis oli kun koira toimikin niin mahdottoman hyvin! Saimme vielä kunniapalkinnon ja olimme Alokasluokassa kakkosia! Innostuin sitten tuloksesta niin paljon, että ensiviikonloppuna kisataan Kontiolahdella...

Yllä kuvassa Alokasluokan voittaja Sona, sekä kolmas Jasu.
Onnea vielä kerran kaikille hyvistä tuloksista tänään!

Lue lisää

+18 & Pääsiäistreeniä Joensuussa

Aivan mahtava sää, kun linnut laulaa ja kaikkialla lumet alkavat olla jo kovin vähissä. Pääsiäisen aikaan lämpötila nousi jopa yli 15 asteen ja mikäs olisikaan sen kauheampaa kuin kuuma maneesi ja agitreenit?! :D Mutta hauskaa meillä oli, kuumudesta ja roikkuvista kielistä huolimatta! Olimme siis sunnuntaina 24.4 Kamun kanssa Joensuussa harjoittelemassa agirotua varten Hannan ja sisko Chakan valmennuksessa.

Aluksi lämmiteltiin Kamu tokon merkeissä ja vedettiin Alokasluokka aivan kokeen omaisesti ilman palkkoja ja Hanna oli liikkurina. Aivan mahtavaa, sain paljon itseluottamusta kun koira meni niin hyvin, vaikkei ollakkaan vielä kokeiltu kokeenomaisesti kertaakaan! Tästä on hyvä jatkaa harjoitusta ennen 22.päivää. :D

Sitten päästiin itse asiaan, eli radan tekoon. Nämähän eivät olleet mitkään pilipali treenit, vaan nyt keskityttiin ohjaukseen, että ollaan sitten vahvoilla heinäkuussa Lappeenrantaa ajatellen.
Rakensimme neljästä hyppyesteestä neliön muotoisen ohjausharjoitteen. Eli kaksi estettä olivat rinnakkain ja samalla linjalla edessä kaksi estettä rinnakkain. Sitten vain valssaamaan ja harjoittelemaan ohjausta. Kamu jaksoi todella hyvin keskittyä ja seurata ohjaajaa, joka söhläsi alvariinsa. Milloin oli ohjaaja menossa väärään suuntaan ja milloin oli jalat solmussa, koira katseli tätä tunaria hyvin huvittuneen näköisenä. Mutta ehkäpä se tästä? :D

Päästiin myös harjoittelemaan takaleikkauksia ja eteen lähettämistä. Voin sanoa, että näistä sisaruksista kyllä vauhtia piisaa! Saimme myös katsoa Chakan ja Hannan loistokkaita taidonnäytöksiä!


Ennen kotiin lähtöä kahden tunnin treenin jälkeen päästimme vielä Kimmelin taa koirat juoksemaan ja ottamaan loppuverkkaa. Oli niillä kivaa ja omistajat pyllistelivät kameroidensa kanssa hyvin huvittavan näköisinä... Kiitos Hanna ja Chaka mahtavasta päivästä!



Maanantai oli keliltään yhtä mahtava. Kamu oli hieman väsynyt vielä edellispäivän treenilöistä, että ajattelin suosiolla antaa koiralle vapaa päivän ja läksin Jalon ja Kamun kanssa pellolle. Siellä saivat koirat tykitellä melkein pari tuntiset ja loikkia ojien yli ja rypeä purossa. Hauskaa niillä ainakin oli...


Toukokuu on oikein tapahtumarikas meidän kannalta. Sillä nyt alkaakin agilitynalkeen, BH kurssi, sekä kilpatoko.<3

Lue lisää

B/A, 0/0 ja Agiliitoa

Perjantaina ne sitten napsahtivat Kennelliiton tulokset, Kamun lonkat siis B/A ja kyynäreet nollat! Selkäkin terve, JIPIII!!!! Voi olla tyytyväinen, vaikka olisihan se A/A ollut nätimpi, mutta hieno tulos silti!

Viime viikon torstaina kävimme Netta tätin ja Teijan kanssa Valtimon työväentalolla ensi kertaa ja ihan ihka ensimmäisissä agility treeneissä. Voi miten olimme kaikki ällikällä lyötyjä kuinka nopeasti koira oppikaan. Pystyimme hyppäämään jo pientä rataa, joka koostui kolmesta hyppyesteestä, pussista ja putkesta! KOira oli intoa täynnä ja suritti kaikki esteet vauhdilla ja mallikkaasti. Tästä onkin hyvä jatkaa ensi viikonloppuna, kun suuntaamme Chaka siskon luo Joensuuhun Hannan oppiin. Tästä saa ihan kipinän agi kentille!

Lue lisää

Kevät

KEVÄÄLLÄ
Keväällä linnut visertävät.
Keväällä purot solisevat ja kirkas aurinko
joen pintaan heijastuu.
Sammakko jo loikkii, lintu tekee pesää,
kukat hiljaa kuiskii, kun tuuli puita huiskii.
Eläimet talviunestaan pikkuhiljaa herää,
perhonen jo pian mettä kerää ja
hämähäkki verkkoa kutoo.
Näin KEVÄT TULEE!
Ida

Lue lisää

Noutoa ja hyppyeste harjoituksia

Kauheasta rapakelistä huolimatta tänään innolla treenattiin Kamun kanssa pihalla liejun seassa. Muutama päivä sitten soittelin ukilleni ja kiltisti kysyin olisiko hänellä ylimääräistä aikaa rakentelulle? Ukki sitten innostui ja laitoin hänelle sähköpostilla ohjeita hyppyesteen rakennukseen. Muutama päivä ja este oli valmis! Mahtavaa, ja miten hieno siitä tulikaan! Kamun kanssa Alokas luokan liikkeistä vähimmälle on jäänyt hyppyeste, koska sitä ei meillä ole ollut. Mutta nyt kun se on, innostuttiin vähän muistelemaan osattaisiinko hypätä edes? Hyvin onnistui hyppy ja pysähdys esteen taa. Palkkasin tänään heti pysähdyksestä, koska en halunnut ottaa riskiä vierelle kävelemisessä, että koira ennakoisi istumista. Tästä on hyvä jatkaa!

Samalla otettiin noutokapulan kanssa harjoituksia. Hyvin sujui sekin, kun Kamu jäi jo odottelemaan kapula suussa kun räpsin kameralla pari kuvaa. Luovutus sujuu saman tien kun kuulee käskyn "irti". Koira oikein innostuu kun saa kapulan suustaan pois ja palkka lentää samoin tein hornan kuuseen... :D

Hyppyesteen harjoituksia

Lue lisää

Pieniä ja suuria haasteita...

Ihanaa vesisadetta ja loskaa, kaiken kruunaa vielä koeviikko! Kamuhan ei näistä ymmärrä, se vain ihmettelee miksi tällä viikolla ei juosta ulkona niin kauan, mutta taitaa tykätä tuosta loskasta kumminkin, sinnehän on oikein mukava piilottaa keppejä?

Kukkaruukusta asiaan kuitenkin. Heinäkuussa 2011 järjestetään Agirotu tapahtuma, joka kesää koirakkoja ja turisteja ympäri Suomen. Meidän "GM-teamilla" on ollut alun alkaen aikomus ja haave saada oma GM-team joukkue kasaan tapahtumaan. Joukkuekisaan siis osallistuu neljä koirakkoa hauskoissa asuissa, ja tarkoituksena on lähteä pitämään hauskaa. Ajattelin itsekkin lähteä katsomaan ja kannustamaan sisaruksia omistajineen Lappeenrantaan. Suunnitelmat kuitenkin muuttuvat...

Yhden siaruksen poisjääminen sai kauhean kysymystulvan kohdistuvan minuun ja Kamuun, eikö millään "Kamu ja Ronja voisi?" Aluksi vain nauroin, tämä oli takuulla vitsi! Mutta ei ollut, olen yllytyshullu ja otin haasteen vastaan. Tästä alkaa Kamun ja minun pikakoulutus agilityn saloihin! Tottahan toki tästä tulee varmasti hauskaa, mutta on eri asia onnistutaanko me näin lyhyessä ajassa? Tänään ilmottauduttiin Kilpa toko ryhmään ja samalla pirautin sitten seuramme agilityvastaavalle ja ilmoitin meidät alkeiskurssille. Tästä se lähtee. Kamun kanssa ollaan kotioloissa vähän harjoiteltu nyt kontaktialustan kanssa, jota varmasti jatkossa tullaan käyttämään niin tokon kuin agilitynkin puolella. Videoilla näkyy, että karvamatto on vähän huono idea tällaiselle ei niin makupaloista pitävälle koiralle. Touhu menee vähän hitaaksi kun koira haistelee ja mietiskele.

Lue lisää

Sukset jalkaan ja Let`s go!

Hah, kokeilinpa huvikseni tänään taas muistaisiko Kamu ollenkaan miten vedetään, kun heiluisin suksilla koiran perässä? Ja kappas, kyllähän se muisti! Hieman harjoiteltiin omalla pihatiellä ja koiralla riitti intoa. Keli oli aurinkoinen niin mikäs siinä treenatessa vielä lumilla ennen kunnon suvi-ja loskakelejä... Seuraavaksi odotellaan sitten pyöräkelejä!

Tässä ollaan nyt muutaman päivän ajan harkittu, josko ilmoittaisin Kamun nyt kylmän viileästi Nurmeksen koti kisoihin Alokas luokkaan. Eiköhän poju olisi jo ihan valmis 22.5 korkkaamaan toko uransa. :D

Lue lisää

Kevättä sekä lonkkakuvia kohti

Tänään 29 maaliskuuta soitin Nurmeksen eläinlääkärin vastaanotolle tiedustellakseni, josko saisin Kamulle lonkkakuviin ajan jollekkin viikonpäivälle? Vastaus oli, että alahan tyttö tuoda se koira tänne niin hoidetaan homma alta pois ennen kesää. :D No minäpä koppasin koiran autoon ja huristelin äitin kera vastaanotolle heti puoli yhdeksän. Kamu tiesi paikan, koksa oli heti innoissaan josko pääsisi toisia koiria näkemään? Pettymys oli kuitenkin suuri, kun eläinlääkäri tuikkasi vaan rauhoituspiikin kannikkaan ja jäimme odottelemaan, että koirus vaipuisi unten maille...


Kamua ei olisi ollenkaan huvittanut jatkaa unia, kun vastahan tässä oltiin herätty. Viimeiseen asti se taisteli väsymystä vastaan, ennen kuin kölläshti lattialle raskaasti hengittäen. Eläinlääkärin kanssa alettiin raijjata rentoa koiraa kohti kuvauspöytää ja asettelemaan sitä oikeaan asentoon. Itse sain pukea myös röntgensuojatun takin päälleni, kun siinä avustajan roolissa heiluin. Nätisti räpsittiin kuvia kieli pitkällä nukkuvasta Kamusta.
Kun kuvat oli otettu, sai Kamu herätyspiikin ja me sillä välin tarkastelimme hieman kuvia. Kovasti poika sai kehuja selkäkuvasta ja pieni veikkaus lonkista oli A/A tai B/B. Mutta jännityksellä jäämme odottamaan Kennelliiton tuomiota...

Muutaman minuutin kuluttua Kamukin alkoi heräillä horroksestaan ja ensimmäinen reaktio oli minun äänen kuullessa hullusti vispaava häntä. :D Sitten koira olikin muutaman tunnin ajan vielä aivan pökkerössä ja pihalla maailman menosta.


Illalla lähdimme vielä ulos reippailemaan kauniissa kevätsäässä kera kameran. Kamu juoksi vapaana lumessa patukan kanssa ja miltein jokaisessa kuvassa suusta roikkuu jotakin ylimääräistä. Mutta siihenhän ollaan jo totuttu...

Lue lisää

Sertejä ja plusasteita

Viime viikonloppu hurahti nopeasti SM-kisojen merkeissä Metsäkartanon sprintissä. Keli suosi, kun viimein 30 asteen pakkaset olivat hellittäneet. Koko viikonlopun pakkanen pyöri vain muutaman asteen tienoilla ja välillä aurinkokin pilkisteli pilven reunilta...
Valjakossani juoksi loppujen lopuksi johdossa Pono ja Nero, sekä takana Maxim ja Lore. Hyvä tiimi kerrassaan, koska sijoituksemme oli hienosti 7. ekaa kertaa aikuisten sarjassa. Lauantaina urat olivat hyvässä kunnossa ja koirat juoksivat kovaa, aikamme taisi olla jotain 20.08 min paikkeilla ja sijoitus lauantain ajan mukaan kuudes. Sunnuntaina koirien vire oli hieman alhaisempi ja urat upotti ikävästi paikka paikoin, sijoitus siis tuli pykälän alaspäin.

Viikonloppu hurahti vauhdilla, koska olimme yötä Metsäkartanolla kera omien koirien. Kiitos paljon seurasta ja ihanasta viikonlopusta kaikille :))



Hiihtoloma startattiin käyntiin lauantaisella ryhmänäyttelyllä Juuassa, jossa tuomrina Harto Stockmar. Kehään oli ilmoitettu kaikkiaan seitsemän valkkaria, joten porukkaa ei paljon ollut. Kamu kilpailikin ensi kertaa nuortenluokassa ja aivan uusilla 2011 vaihtuneilla näyttelysäännöillä. Hienosti poika jälleen kerran esiintyi kehässä, saaden sijoituksen NUK1, Pu2 ja neljäs serti! Voi omistaja olla taas tyytyväinen poikaan!

Kauniit kevätpäivät on mennytkin sitten lenkkeillessä hyvässä seurassa. :)

Lue lisää

Koiravahtina ja tottistreeniä

Oltiin Kamun kanssa Hirvivaarassa koiravahtina Anun ollessa kisamatkalla viimeviikonloppuna. Olimme siis yönseudun yli vahtimassa viittä terrieriä ja kuutta huskya kirpakassa pakkaskelissä. Päivät menivät rattoisasti koiria juoksuttaessa, ajaessa ja telkkua tuijotellessa. Lauantaina Kamu pääsi myös ensimmäistä kertaa kuuden koiran valjakkoon ja voi miten hienosti kaikki sujuikaan. Kamun pariksi laitoin miltein samanikäisen Astrid penskan, joka toimi loistavasti ja rauhallisesti Kamun kanssa. Keli oli mitä kaunen, mutta pakkasta oli sen verran, että oli hyvä pistää lämmintä päälle! Koirat juoksivat innoissaan Kamu mukaan lukien, lenkin pituudeksi tuli alkuun noin kolme kilometriä. Hienosti Kamu jaksoi juosta, menoa oli huvittava seurata reestä käsin, kun valjakossa juoksi "karvainen jääkarhu", joka oli puolta isompi muita!

Ilta meni rennosti koirat ruokkiessa ja katsoessa Putousta terrierit kainalossa. Ilta aurinko laski kauniisti mailleen ja Kamu opetteli ulvomaan...:D Sunnuntai aamuna lähdettiin samalla kokoonpanolla vähän pidemälle valjakko lenkille. Koirissa oli enemmän intoa lauantai päivään verrattuna, jopa Kamu vinkui lähtötilanteessa kuin paraskin rekikoira. Iltapäivällä kotiin lähtiessä Kamukin alkoi olla jo rauhallinen koira, kun oli saanut vähän erillaista liikuntaa ja tekemistä kuin normaalisti.

Maanatai iltapäivällä treenailtiin vähän tottista kotosalla ja testailtiin videokameraa. Keli oli jo hieman pimeä, mutta ehkä noista videoista selvää saa. Koira edisti seuratessa sen minkä kerkesi, pitäneen rueta hieomaan jälleen tuota seuraamista... :s

Liikkeestä Maahan


Luoksetulo


Liikkeestä Seisomaan

Lue lisää

Koiravahtina ja tottistelua

Lupauduin Kamun kanssa viime viikonlopuksi koiravahdiksi. Olimme Anun luona vahtimassa kotiin jääneitä terroja, sekä husky vanhuksia ja junioreita. Pakkanen lauhtui kolmestakymmenestä jopa pariinkymmeneen asteeseen. Ulkona tarkeni kun laittoi päälle vaan kunnolla vaatetta.
Kamu sai juosta toisten kanssa sielunsa kyllyydestä ja temmeltää niin paljon kuin jaksoi. Lauantai päivästä sitten valjastin sen ensi kertaa reen eteen. Poika pääsi miltein saman ikäisen Astridin kanssa takapariksi kuuden koiran valjakkoon. Keli oli mitä kaunein, aurinko paistoi ja puut olivat valkoisen kuuran peitossa...

Kamun ensimmäinen valjakkoreissu meni tosi hienosti ja liina kireällä poika jaksoi hyvin kipittää oikeiden juoksioiden joukossa, vaikka näyttihän se hieman "mustalta lampaalta" kokonsa ja karvoituksensa vuoksi. :D
Illalla sitten katseltiin kaunista auringon laskua ja kuunneltiin kun koirat ulvoivat kilpaa tarhoissaan.

Seuraavana aamuna houkutus oli taas suuri käydä pienellä valjakko ajelulla kartuttamassa Kamun kokemusta. Niinpä kävimme sunnuntaina hieman edellistä pidemmän reissun, noin nelisen kilometriä, ja pojassa löytyi intoa vetää. Hienoa! Niin se vain Kamukarvapallokin juoksi vihdoin valjakossa oikeasti!

Lue lisää

Pilkettä silmäkulmassa ja Kevättä rinnassa

Tänään aamulla startattiin täältä Nurmeksesta taas pitkästä aikaa kohti Hirvivaaraa. Anu oli jo jonkin aikaa kysellyt minua käymään ja ajamaan koirilla, mielessään Metsäkartanon SM sprintti, joka pidettäisiin Rautavaaralla 26.-27 helmikuuta. Emmin aluksi ilmottautumista kisaan, koska oma selkäni oli ollut taas kipeä pitkän aikaa. Mutta tänään sitten päätin lähteä kokeilemaan valjakolla ajoa, josko kuitenkin lupautuisin kisaamaan?

Kamu oli samaa mieltä aamusta alkaen, ettei häntä saanut unohtaa kotiin! Koira ja kamera mukaan, ja eikun matkaan. Aurinko paistoi niin kauniisti, että olipa mukava opetella uuden objektiivin käyttöä tällaisessa säässä. Kirpakka pakkasilma kuitenkin kipristeli sormiä ja naamaa, joten mitään tuhansia kuvia ei tullut otettua. Kamu sen sijaan tykkäsi juosta villinä ja vapaana koiralauman tohinoissa mukana.
Myös veljeni ja hänen serkkunsa saivat ensikertaa kokeilla koiravaljakko kyytiä ja hymyileviä suita oli ilo katsoa! :D

Sitten suunnittelemaan minun valjakkoani 15km matkalle... Kamu jäi häkkiin parin mummon ja pennelin kanssa odottamaan kun me Anun kanssa lähdimme isommilla 12. koiralla matkaan. Valjakossani juoksivat johdossa Pono ja Magda, keskellä ensin Tähkä ja Kara, tullessa Tähkän paikalla Hugo. Takaparina sitten Maxim ja Kajsa. Mahtava reissu mahtavassa kelissä, koirilla oli intoa ja vauhtia. Mikä ihana yllätys, kun sai katsoa kun omassakin valjakossa juoksi useampi Kamun viimekesäinen leikkikaveri! ;) Suurin ihme tässä oli, että lenkillä oli niin mukavaa, ettei selkä muistanut pilata tunnelmaa, vaikka kuinka yritin keikkua mitä kummallisimmissa asennoissa myödäten mutkia.

Sain ihan hyvän tuntuman Ponoon, Magdaan, Tähkään ja Maximiin, joista kooskuu sprintti valjakko Metsäkartanolle muutaman viikon kuluttua. Ja Kamu pääsi vielä pienelle lenkille juoksemaan kavereiden kanssa auringonpaisteeseen ja minä kuvia räpsimään. Kerrassaan mukava reissu!

Lisää kuvia päivästä > www.pkcollie.kuvat.fi

Lue lisää

Influenssaa ja kipeitä tassuja

Kuudes päivä, ja vihdoin alkaa hellittää...
Kuume on heitellyt 38 ja 39 väliin, sänky on tullut hyvin tutuksi ja uni maistuu. On ne mukavia nämä influenssat, kun eivät hellitä millään! Tuntuu jo, ettei olisi ottanut keuhkojen täydeltä raitista ilmaa koskaan!

Kamu taitaa potea aivan samoja tuntemuksia kuin minä, poika on syönyt nyt 7 päivää antibiootti kuuria anturahaavan takia. Jalka on onneksi jo parempaan päin, mutta liikkumista on rajoitettava vielä, ettei haava repeä enempää. Voi sitä riemua, kun päästään taas trenaamaan kunnolla. On sekä koiralla että omistajalla varmasti virtaa vaikka muille jakaa. Nyt alamme myös odottelemaan maaliskuun pentutapaamista ja GM-teamin luustokuvauksia. iiks. ;D

Lue lisää

Lo.. Lo.. Loppiainen

Vapaapäivän kunniaksi oli kerrankin aikaa mennä viikolla ulos niin, että näkikin jotain. Ajattelin ottaa huvikseni kamerankin mukaan ulkoilemaan, vaikkei keli ollut kovin valoisa kuvausta ajatellen. Keli oli onneksi jo lauhtunut sen verran, ettei aivan tarvinnut jäätyä pystyyn vaan pystyi jopa nauttimaan talvi säästä.

Koirat ainakin nauttivat, ne juoksentelivat hagessa uuden narupallon kanssa kilpoja. Välillä minusta tuntui jopa, että osaakohan tuo koirani olla hetkeäkään edes ysi tassu maanpinnalla? ;D

Lue lisää

Helsinki Winner ja Voittaja 2010

Blogi päivitykset ovat olleet taas vähillä. Mutta Kamun kanssa pörhälsimme muutama viikko takaperin Helsingin vilinässä kun näyttelykausi huipentui kauan odotettuun Voittajaan. Meidän GM pentueesta pääsivät mukaan melkein kaikki! Ihana viikonloppu kerrakseen. Yövyimme Nellin, Chakan, Turbon ja Renen perheiden kanssa Espoossa Tapiola Garden nimisessä hotellissa. Yöpymiset olivat tosi mukavat, koska hotelli oli ottanut hyvin huomioon koiramaisen viikonlopun.

Lauantaina 10.12 Messukeskuksessa tittelöitiin Helsinki Junior Winner ja Helsinki Winner titteleistä. Kamu esiintyi oikein mallikkaasti ja päivä oli mahtava. Kamu, Turbo ja Diesel saivat kaikki juniorluokan ERIt ja järjestys oli myöskin tämä, lisäksi Rene ja Liina esiintyivät nätisti saaden EHn. Kamu siis Helsingin Junior Winner 2010. Kyllä sai "mamma" olla pojastaan ylpeä, eikä onnittelijoista ollut pulaa! Kamu sijottui vielä parasuros luokassa toiseksi saaden myös varaSERTin.

Seuraavaksi jännittämään junnunarttuja! Chaka ja Hanna saivat ERIn ja sijoittuivat tiukasti kakkoseksi. ONNEA HANNA! :) Sitten meidän loistava Nelli-mamma oli pikineissään parasnarttu ja vielä ROP! Ihanaa ja sitten saimmekin jäädä jännittämään illaksi vielä Mihela`s kasvattajaryhmää ja meidän mamman esiintymistä ryhmäkehässä Marin kanssa.
Mirvan kasvattajaryhmä esiintyminen oli valkkareille tuttu läpijuoksu, mutta jännitys tiivistyi kun ryhmäkehätuomari valitsi Nellin kahdeksan parhaan joukkoon. Me olimme kannustamassa äitiä yhdessä kasvattajan kanssa isossa kehässä, mutta sijoitusta ei enää ironnut. Mutta hieno ilta kerrassaan! :) Onnea vielä!

Seuraavana päivänä Voittajassa koiramme eivät olleet niin paljon tuomarin mieleen. Oltiin jo kaikki hieman väsyneitä ja odotimme kotiin pääsyä. Koirat jaksoivat esiintyä loistavasti, mutta tittelit jaettiin tänään muille. :) Tässä vielä tulokset:

Kamu ERI
Chaka ERI
Diesel EH
RENE H
Turbo H

Lue lisää