Viimein koitti perjantai aamu 8.7.2011 kun startattiin Kamun kanssa kohti Kuopiota, josta oli määrä nousta Mikkeliin vievään junaan. Tukalan kuuman junamatkan jälkeen kasvattaja Maarit koppasi meidät loppumatkaksi ihanan viileään ilmastoituun autoon ja saimme hetken nauttia viileydestä, kunnes saavuimme +29 asteiseen Lappeenrantaan. Perjantaina me Kamun kanssa olimme turisteina ja katsomassa kun Kamun sisarukset Chaka ja Turbo debytoivat agiuransa. Hienosti molemmat hyppäsivät radat ja saivat hyvät tulokset! Onnea Marjo ja Hanna näiden GM-lasten hienoista suorituksista! Kamu oli perjantai päivänä hyvin tohkeissaan lämmöstä huolimatta, sillä oltiinhan nyt aivan uusissa tsempaloissa! Onneksi paikalla oli hyvät vesipisteet joissa saatiin käydä letkun alla viilentymässä, ettei helle ottaisi niin koville.
Illansuussa lähdimme kömpimään kohti lähellä sijaitsevaa leirintäaluetta jossa oli tarkoitus viikonloppu yöpyä. Näpsäkästi koko poppoo majottauduttiin aittoihin ja mökkeihin. Alueella oli agirodun johdosta paljon muitakin koiraihmisiä, joten ainakaan koirilta ei meidän hauvat jääneet paitsi.
Lauantai aamu valkeni lämpimissä merkeissä jälleen, sillä auton mittari vilkkui 31,5 astetta. Tänään palloilimme jälleen turistina katsomassa kuinka Kamun veli Turbo hankki itselleen ja ohjaajalleen Marjolle kisa-sekä ratakokemusta. Ilo oli katsella, kuinka siskot ja veljet aloittivat agiuransa niin mallikkaasti ja kuinka vähässä ajassa Marjo ja Turbokin ovat treenanneet!
Lauantaina Kamu alkoi jo ihmetellä että mikäs turistikoira hänestä on tullut, kun ei mitään toimintaa ole kisapaikalla hänele? Käytiin sitten lämmittelyradalla pomppimassa hyppyesteitä, että oli pojallekkin jotain tekemistä ja minä sain mielenrauhan kun koiruutta ei kiinnostanut muu kuin ihanien esteiden hyppääminen!
Illalla koko poppoo oli niiin poikki helteestä, että sauna ja uiminen tuntui maailman ihnimmalle ajatukselle! Ilta vierähti ensin pulikoidessa ja sen jälkeen koiria kuvatessa. Niin se vain on, ettei näillä koirareissuilla tule koskaan nukuttu paljon ja sen huomasi sunnuntai aamuna kun koitos oli käsillä. Nyt vain pirupukuja niskaan ja valmistautumaan aamun joukkuekisaan! Tavoitteet Kamun suhteen olivat ne, että koira pysyy kentällä ja ohjaaja muistaa radan!
Kisapaikalle saavuttaessa joukkuerata oli jo pystytetty ja rataantutustuminen alkoi tuokion kuluttua. Katselin esteitä iloisesti huomaten, että rata koostui vain hyppyesteistä, putkistä, pituudesta, pussista, muurista ja renkaasta. Ainut jännityksen aihe oli siis vain rengas, jota ei oltu treenattu kuin vähän kotikentällä. Ratasuoritus alkoi ja pienet perhoset lentelivät mahassa... Kamu katseli viestissä velipoikaa kiinnostuneesti kun tämä tuli maalilinjan yli ja sitten mentiin! Mallikkaasti suoritettiin hyppyesteet ja putket, mutta niinkuin arvasin, rengas oli heikkous! Siitä otettiin hylly, mutta toisen yrityksen jälkeen poika muisti mikä oli homman nimi ja suoritti renkaankin oikein nätisti. Pienistä haahuiluista huolimatta olen rataan erittäin tyytyväinen!! Hiki virtasi kuumassa asussa ja sitten jäimmekin odottamaan innolla pukukulkuetta.
Kuva : Maarit Alanen
Vietimme loistavan mutta helteisen viikonlopun Lappeenrannassa ja WhitePower joukkue palkittiin kunniapalkinnolla komeiden ja yhteensointuvien asujen merkeissä. Hyvä me! <3 Kiitokset ihanille ihmisille jälleen ja ensi vuonna startataan Agirotu ihan kotikulmilla, nimittäin Kuopiossa!
0 kommenttia:
Lähetä kommentti