HURTTA - Slush Combat Suit

Eilen saapui postin kautta paketti Hurtalta, olimme saaneet sponsorin tästä tunnetusta koiran asusteita tarvikkeita valmistamasta firmasta. Meille tulee testaukseen asusteita, leluja, treenivaatteita ja ruokaa, vastineeksi me Kamun kanssa tietysti mainostetaan ja tehdään tuotearvioita. :) Niitä voi sitten lueskella täältä blogista ja kommentoida omiakin kokemuksia ko. tuotteista. Mutta paketin sisältöön. Kamulle oli laitettu kaksi lelupossua, toinen isompi ja pehmeä, toinen pieni ja muovinen. Molemmissa oikein hauskat röhkivät äänet! Leluthan ei meillä kestä jos ei vahdi tuota terminaattoria tarkkaan. Kaiken maailman vinkulelut ovat yleensä alle kymmenessä minuutissa tuhottu tai ainakin hiljennetty. Lisäksi paketissa oli vielä violetti aktivointilelu Chomper Mongoose, joka siis samantyyppinen kuin Kongin aktivointilelu, johon saa koiralle vaikkapa jäädytettyä lihaa sisälle yksinolon ajaksi. Siinä on koiruudelle sitten vähäksi aikaa tekemistä kun saa herkut ulos. Sokerina pohjalla paketin uumenista paljastui lahjakortti 12kg Racinel Black label ruokaan, sekä Hurtan uusi sade-asu Slush Combat Suit.





Lelut: Molemmat possut oli Kamun mielestä huippuja. Isompi possu, joka oli kankainen oli varsinkin koiran mieleen kokonsa puolesta ja sitä oli mukava pureskella ja kannella ympäriinsä. Enemmän röhkivä kuminen possu taas oli Kamun mielestä sellainen pureskeltava malli, koska selvästi halusi vinguttaa ääntä kuuluviin. Puolentoista tunnin temmellyksen jälkeen molemmat possut olivat vielä ehjänä, joka oli hyvä saavutus. Muovista possua annoin koiran kannella ja pureskella ihan normaalisti, mutta kangas lelu olisi moisesta kohtelusta varmasti säikähtänyt. Kumilelussa siis oikein hyvä vinku sisällä, koska ei vielä rikki mennyt. Chomper Mongoose aktivointilelu oli meillä mukana myös ja toimitti lähinnä pallon roolia. Kamu temmelsi lelun kanssa ihan täysiä ja pureskeli sitä kuin hullu. Heittelin lelua koiralle ja mikä parasta, se pomppi ja kimpoili hullun lailla osuessaan maahan. Mikäpä siis hauskempaa kuin yrittää napata kiinni hullusti pomppivaa kumipalloa? Leikin päätyttyä tarkistin lelun ja ilokseni huomasin, ettei siihen ollut tullut edes hampaanjälkiä. Seuraavaksi kokeillaan sitten pakastaa kyseinen kapistus ja otetaan aikaa kuinka kauan Kamu sitä pureskelee saadakseen herkkunsa.

Slush Combat Suit. Sade-asu on todella ohutta ja miellyttäväntuntuista materiaalia. Se on helppo pukea koiralle ja istuu hyvin päälle. Asussa on kuminauha kiristys kauluksessa, rinnan ympärillä sekä vyötäröllä, tämä lisää istuvuutta koirasi asusteelle. Jokaisessa lahkeessa on nepparikiristys, joka suojaa koirasi tassuja ja estää lumen/veden menemästä puvun sisälle. Lisäksi takissa on useita heijastimia, jotka takaavat näkyvyyden iltojen hämärtyessä. Saimme myös samaan sävyyn hihnan ja pannan, jotka ovat oikein napakkaa materiaalia. Panta on puolikuristava ja hyvin pehmustettu. Hihna on pitkä monitoimihihna, jossa menee kaksi heijastinraitaa. Kyllä nyt näkyy pimeälläkin!

Käytiin Kamun kanssa kuvailemassa rannalla ja tottakai oli takki päällä koko reissun ajan. Koira rälläsi ja temmelsi lelujen ja keppien kanssa, kiipeili puupinojen päällä ja pyöri lumessa. Asu pysyi todella hyvin päällä hyvän istuvuuden ja neppariresorien ansiosta. Mikä parasta, koira pystyi täysin vaivatta tekemään tarpeensa likaamatta pukua tai ahdistumatta millään tavalla siitä. Vielä ei siis olla vesikelillä kokeiltu vedenpitävyyttä, mutta alkuun olen erittäin tyytyväinen. Kaiken lisäksi puku näyttää hyvältä koirani yllä.

Tilaa omasi http://www.hurtta.com/EN

Lue lisää

Jälkeä, syyskuvausta ja koiratarvikkeita

Käytiin Kamun kanssa pitkästä aikaa maanantaina tekemässä jälkeä ja vähän esineruutua. Keli oli hyvä ja koira oli intoa täynnä. Tallasin noin 250 metrisen jäljen viidellä kepillä, yhdellä tienylityksellä ja kahdella kulmalla. Paljon siis mahtui yhteen pieneen jälkeen. Halusin, ettei Kamu hötkeltäisi hirmuista vauhtia eteenpäin vaan keskittyisi kunnolla jälkeen ja ilmaisuihin. Sillä välin kun jälki vanheni tallasin esineruudun, joka oli noin 50 metriä leveä ja ainakin 60 metriä syvä. Esineitä oli lähellä keskilinjaa, aivan takana ja keskivaiheilla. Koiran lähetykset onnistuivat hyvin ja suoraviivaisesti. Ekan esineen Kamu nappasi jo ekalta pistolta (huom tätä työskentelyä pystyi jo sanomaan pistoksi, koska koira ei tapansa mukaan lähtenyt laajahakuisesti halkomaan koko ruutua). Toinen ja kolmas olivat vähän vaativampia mutta onnistuneita. Olin tarkkana koiran työskentelyn suhteen, sillä heti jos alkoi juosta päättömänä kutsuin sen pois ja lähetin uudelleen. Jo ensimmäisen uudelleen lähetyksen jälkeen työskentely parani ja koira eteni järjestelmällisesti. Ainut ongelma uudelleenlähetyksessä on koiran korvattomuus, se etsii niin innoissaan ja kovalla vauhdilla ettei olevinaan millään voi kuulla kun huudan takaisin keskilinjalle. *huoh*

Jälki meni pääpiirteittään hyvin. Janalta Kamu otti takajäljen, mutta selvitti tilanteen hyvin. Kolme ekaa keppiä oli hyvät ilmaisut. Koiralla vaan on sellainen helkkarin haipakka eteenpäin, että kepin nostaessaan suuhunsa se meinaa jatkaa jäljen ajamista ilman, että tuo kepin minulle. :D Saa kertoa vinkkejä keppimotivaation kasvattamiseksi. Palkkasin tosi hyvin patukalla koiraa jokaisesta ilmaisusta ja pidin tahdin rauhallisena. Jokaisen ilmaisun jälkeen rauhoitin koiran mielentilan ja silittelin sitä rauhallisesti, vasta sen jälkeen se sai jatkaa jäljestystä. Tämä auttoi hieman tätä höyryjunaa.

Viime päivinä olen tiuhaa tahtia tehnyt panta-ja hihnatilauksia valmiiksi ja aika kivoja niistä onkin syntynyt. Kotisivutkin valmistuvat hyvää vauhtia, niitä saa linkitellä ja kaydä tutustumassa osoitteessa www.salmiakkitassu.net

Lue lisää

Pentuja siellä pentuja täällä

Olen nyt kahtena viikkona vetänyt pentukurssia toiminimeni perustamisen jälkeen. Nyt on pakko tulla kehumaan ja kirjoittamaan tästä aiheesta, kyllä vaan voi olla ylpeä näistä pienistä oppilaistaan. Kurssille on ilmottautunut kahdeksan koirakkoa aina 12 viikkoisesta pennusta yhdeksän kuiseen nuorukaiseen. Rotukirjoa löytyy sekarotuisesta dalmatiankoiraan ja kaikkea siltä väliltä.

Ensimmäisellä kurssikerralla oppilaani saivat kertoa koirataustoistaan, pennun alkutaipaleesta, tavoitteista ja toiveista tulevan kurssin suhteen. Oli monenlaista tarinaa, toisilla oli näyttelytavotteita, kotikoiran virkaa ja tottelevaisuus/agility puolta. Aloitimme luoksepäästävyysharjoituksilla ja kaikki pennut olivat oikein mallikelpoisia, eikä kukaan ollut arka. Pientä pidättyväisyyttä oli muutaman kohdalla, mutta taisi mennä alkujännityksen piikkiin. Koirat kun niin herkästi peilaavat omistajan hermostuneisuutta. Ensimmäinen kerta sujui hyvin ja nopesti, pentujen keskittymiskyky ei ollut vielä avian priimaa, mutta alku näytti lupaavalta. Kellään ei ollut suurempia hankaluuksia ohitustilanteiden kanssa, rauhoittuminen ja kontaktin otto olivat toki sellaiset asiat, joita jatkossa harjoteltaisiin lisää.

Suurin muutos oli tapahtunut ensimmäisen ja toisen kurssikerran välissä. Olen ottanut tavoitteeksi antaa kehittävää palautetta ja kehuja oikeaan aikaan. Ihminen oppii avian kuin koirakin siinä hetkessä tunnistamaan kuinka tekee oikein. Kurssillani pidän tärkeänä, että kaikki oppisivat lukemaan koiraansa oikealla hetkellä, ehkäistä alkavaa huonoa käytöstä/ levottomuutta, palkata koiraa oikein ja oikealla hetkellä, sekä rentoutua ja työskennellä itse oikeassa mielentilassa koiransa kanssa. Eilen kaikki palikat olivat kohdallaan. Olin todella yllättynyt kuinka jokainen pentu oli mennyt suurin harppauksin eteenpäin. Mielentila kentälle tullessa oli hyvä, innostunut muttei yliaktiivininen. Näin niin loistavia suorituksia ohitusharjoituksissa, etten voinut muuta kuin ollaa tyytyväinen. Ohjaajat olivat saaneet varmuutta koiran hallintaan, kuuntelivat todella hyvin neuvojani ja pienet korjaukset näkyivät heti koiran tominnassa.

Otimme paikallaolo-ja luoksetuloharjoituksia ensi kertaa. Olin jälleen yllättynyt miten ryhmän nuorimmat koirat olivat niin hyviä. Terhakkaasti pennut napottivat paikallaolossa ohjaajan mennessä 20 metrinkin päähän ja kaikki luoksetulot olivat vauhdikkaita. Minun mieltäni lämmittää niin kovin kun näen nuoren koiran tekevän töitä ohjaajan kanssa täydellä innolla välittämättä tuon taivaallista muista koirista ja yhteistyöstä huokuu luottamus ja ilo. Näin sen tulisikin mennä, olen erittäin iloinen, että ihmiset tekevät enemmän ja enemmän töitä koiriensa eteen ja lähtevät rohkeasti treenaamaan yhdessä. Torstai illat saavat aina hymyn huulilleni - oppilaani kehittyvät ja ottavat neuvojani vastaan kehittyäkseen lisää.

Lue lisää

Koirahieronta kurssilla

30.9 Oltiin Kamun kanssa Frisbeekoirien järjestämällä koirahierontakurssilla Kuopiossa. Koirahieroja Jukka Mikkonen kertoi meille kolmen tunnin kurssillaan kattavasti koirien lihaksista, lihashuollosta, tasapainosta, venyttelystä ja koiran hieronnasta.

Kuva 1. http://pieceofpuzzzle.blogspot.fi/

Kurssi alkoi kattavalla kerronnalla koirien lihaksista ja lihashuollosta. Jukka näytti ammattimaisesti oman koiransa kanssa kuinka koira lämmitellään ja tarkastetaan ennen hierontaa. On tärkeää tiedostaa koiran yleiskunto ja varsinkin nivelten kunto ennen hieronnan aloittamista. Käy läpi koira kevyesti painellen ja pyöritellen, tarkista nivelten liikkuvuus. Alkukäsittelyssä voi pyöritellen hieroa koiran purulihakset auki. Alottaessa hieromaan koiraa, kannattaa edetä järjestelmällisesti esimerkiksi kaulasta lapoja pitkin etujalkaan ja siitä selkää pitkin aina takajalkojen varpaanpäihin saakka. Muista, ettei koira kutise. Jos anturoita hierottaessa koira reagoi niin ei ole kyse kutinasta vaan kyseessä voi olla vaikka hermopinne.

Kun olimme seuranneet tarkasti Jukan käytännön opetusta oman koiransa kanssa haettiin omat koirat ja aloitettiin itse hieromaan. Kamu oli ensin hirmuisen innoissaan kun tultiin hallille ja kuvitteli varmaan pääsevänsä riekkumaan jotain. Kuitenkin koira kellistettiin hierontapöydälle ja aloitettiin tutkiskelemaan yleiskuntoa. Tutun koiran kanssa tämä menee jouhevammin, koska yleensä oman koiran tai aiemmin hierotun koiran tuntee jo paremmin. Kamu rentoutui aika nopeasti ja nautiskeli hieronnasta. Välillä poika kurkki että mitäs muille kuuluu? Puolessavälin viereiselle agilitykentälle tuli treenaajia ja se hieman hankaloitti koirien rentoutumista.

Jukka kiersi ohjeistamassa kaikkia hieronnan lomassa. Kamulla oli selkeästi jäykkyyttä takajaloissa ja selässä. Liekkö vesipelastuksen aloitus tuonut pojalle jumeja? Nyt sain oikein hyvät ohjeet ja osaan itsekin tunnistaa epäkohtia ja hoitaa niitä. Tulen varmasti kirjoittamaan tästä aiheesta vielä, kunhan saan enemmän kokemusta ja hieron muitakin koiria kuin omaani.

Mukavaa syksyn jatkoa :)

Lue lisää