Pentuja siellä pentuja täällä

Olen nyt kahtena viikkona vetänyt pentukurssia toiminimeni perustamisen jälkeen. Nyt on pakko tulla kehumaan ja kirjoittamaan tästä aiheesta, kyllä vaan voi olla ylpeä näistä pienistä oppilaistaan. Kurssille on ilmottautunut kahdeksan koirakkoa aina 12 viikkoisesta pennusta yhdeksän kuiseen nuorukaiseen. Rotukirjoa löytyy sekarotuisesta dalmatiankoiraan ja kaikkea siltä väliltä.

Ensimmäisellä kurssikerralla oppilaani saivat kertoa koirataustoistaan, pennun alkutaipaleesta, tavoitteista ja toiveista tulevan kurssin suhteen. Oli monenlaista tarinaa, toisilla oli näyttelytavotteita, kotikoiran virkaa ja tottelevaisuus/agility puolta. Aloitimme luoksepäästävyysharjoituksilla ja kaikki pennut olivat oikein mallikelpoisia, eikä kukaan ollut arka. Pientä pidättyväisyyttä oli muutaman kohdalla, mutta taisi mennä alkujännityksen piikkiin. Koirat kun niin herkästi peilaavat omistajan hermostuneisuutta. Ensimmäinen kerta sujui hyvin ja nopesti, pentujen keskittymiskyky ei ollut vielä avian priimaa, mutta alku näytti lupaavalta. Kellään ei ollut suurempia hankaluuksia ohitustilanteiden kanssa, rauhoittuminen ja kontaktin otto olivat toki sellaiset asiat, joita jatkossa harjoteltaisiin lisää.

Suurin muutos oli tapahtunut ensimmäisen ja toisen kurssikerran välissä. Olen ottanut tavoitteeksi antaa kehittävää palautetta ja kehuja oikeaan aikaan. Ihminen oppii avian kuin koirakin siinä hetkessä tunnistamaan kuinka tekee oikein. Kurssillani pidän tärkeänä, että kaikki oppisivat lukemaan koiraansa oikealla hetkellä, ehkäistä alkavaa huonoa käytöstä/ levottomuutta, palkata koiraa oikein ja oikealla hetkellä, sekä rentoutua ja työskennellä itse oikeassa mielentilassa koiransa kanssa. Eilen kaikki palikat olivat kohdallaan. Olin todella yllättynyt kuinka jokainen pentu oli mennyt suurin harppauksin eteenpäin. Mielentila kentälle tullessa oli hyvä, innostunut muttei yliaktiivininen. Näin niin loistavia suorituksia ohitusharjoituksissa, etten voinut muuta kuin ollaa tyytyväinen. Ohjaajat olivat saaneet varmuutta koiran hallintaan, kuuntelivat todella hyvin neuvojani ja pienet korjaukset näkyivät heti koiran tominnassa.

Otimme paikallaolo-ja luoksetuloharjoituksia ensi kertaa. Olin jälleen yllättynyt miten ryhmän nuorimmat koirat olivat niin hyviä. Terhakkaasti pennut napottivat paikallaolossa ohjaajan mennessä 20 metrinkin päähän ja kaikki luoksetulot olivat vauhdikkaita. Minun mieltäni lämmittää niin kovin kun näen nuoren koiran tekevän töitä ohjaajan kanssa täydellä innolla välittämättä tuon taivaallista muista koirista ja yhteistyöstä huokuu luottamus ja ilo. Näin sen tulisikin mennä, olen erittäin iloinen, että ihmiset tekevät enemmän ja enemmän töitä koiriensa eteen ja lähtevät rohkeasti treenaamaan yhdessä. Torstai illat saavat aina hymyn huulilleni - oppilaani kehittyvät ja ottavat neuvojani vastaan kehittyäkseen lisää.