Toko- ja agilitytreeniä sisätiloissa

Olen treenannut Uunon kanssa tokojuttuja nyt lähinnä vain sisällä ja samalla ollaan tehty ihan arkisia temppuja namiautomaattia hyväksi käyttäen. On muuten hyvä vempele kun saa palkan suunnattua myös itseltä poispäin!

Uunon noutoa olen opettanut ihan pienissä paloissa ja nyt ollaa lähinnä pito- ja nostoharjoituksia vasta tehty ja sisäistetty asiaa kunnolla. Toivon, että tämä pienin askelin ja kärsivällisesti eteneminen tuottaa tulosta ja noudosta saadaan ehyt hyvä suoritus vielä jossain vaiheessa.

Videolla kyllä muutama muukin "tosi tarpeellinen" temppu! :D



Tänään lähdin omatoimivuorolle Uunon kanssa Sporttikoirahallille Espooseen, jossa käymme työkavereidenkin kanssa aina joka toinen torstai humputtelemassa aksaa. Suunnittelin treenin päässäni kahteen osaan: aluksi tokossa seuraamista ja siihen käskysanan liittämistä sitten loppu ajan pyhittäisin irtoamistreenille agilityssä.

Suunnitelmassa pysyttiin, mutta koira oli tällä kertaa jotenkin tosi tahmea. Uuno läähätteli herkemmin kuin yleensä ja oli todella väsyneen oloinen. Normaalisti se irtoaa tosi hyvin putkiin ja sukeltelee niihin jopa hieman liiankin omatoimisesti. Nyt se ravaili vaan kevyesti eikä oikein innostunut normaaliin tapaansa.

Tein sitten hieman kevyemmän treenin ja otettiin lähinnä ilon kautta. Jäähdyttelylenkillä metsässä pojan maha oli hieman löysällä ja se kyykki useamman kerran metsälenkin aikana. Hetken kuluttua kun oli saanut tarpeensa tehtyä niin kanniskeli onneksi jo keppejä ja spurttaili niiden kanssa yksinäänkin.

Toivottavasti Uunolla oli vaan maha kipeä tai muuten "huono päivä" ja tämä olisi ohimenevä asia.

Alla vielä pienet pätkät tältä päivältä.

Lue lisää

Lomaviikko savossa

Vaikka välillä minusta tuntuu, että blogit alkavat olla menneen talven lumia jaksan silti kirjoitella kuulumisia aina muistiin säännöllisin väliajoin.

Viime viikon maanantaina lähdimme Uunon kanssa sukulaiskierrokselle Savoon, tarkemmin Juankoskelle äitini luokse. Viikon tarkoituksena oli nähdä sukulaisia ja päästä pakoon näitä etelän mutavelli kelejä. Sukulaisia kyllä nähtiin, mutta melkeinpä huonommat kelit olivat vastassa kun savon maalle astuimme. Joka paikka oli peilijäänä ja miltein päivittäin satoi vettä. Se niistä "mahtavista kuvaussäistä" joita lähdin etsimään.

Matkustimme Uunon kanssa kummankin suunnan junalla ja pikkujätkä oli kyllä todella vaivaton reissukaveri. Siinä se veteli lemmikkivaunussa sikeitä vaikka molemmilla matkoilla vaunuissa oli hieman levoton tunnelma muiden koirien toimesta.

Uuno ei ollut aiemmin nähnyt äitini kissaa tai koiria, mutta hyvin se otti vastaan uudet tuttavuudet. Sileäkarvainennoutaja Sisu oli kovasti Uunon mieleen ja kaveruksilla sujui leikit hyvin yhteen varsinkin narupallon kera. Harmikseni Uunon anturat hieman aukeilivat kovassa lumihangessa, mutta ei se tuntunut kovinkaan menoa haittaavan.

Reissun aikana kävimme myös mökillä Yläluostassa ja Uuno sai ensikosketuksen riistaan. Näytin sille pakastettua telkkää ja tein huvikseni noutoharjoituksen. Ihme kyllä pentu oli heti valmis ottamaan riistaa suuhunsa ja hakikin sitä jopa umpihangesta. En olisi uskonut, sillä ei me olla noutoa harjoiteltu tuolla tasolla edes kapulalla vielä.

Viimeisenä lomailupäivänä Uuno sai vielä miltein saman ikäistä seuraa kun kahdeksan kuukauden ikäinen Karo kultainennoutaja tuli leikkikaveriksi. Hyvin meni painit kaksikolla ja kivoja valokuviakin tuli napsittua. 

Lue lisää

Vapaana juoksua ja uutena välineenä kickbike

Uuno on kasvanut ja kehittynyt huimaa vauhtia ja loppiaisen jälkeen tuli pojalle jo puolivuotta mittariin. Kroppa kehittyy kohti aikuisuutta mutta pääkoppa ei ihan pysy mukana. Välillä sitä ihan unohtaa miten pentu Uuno onkaan kun näyttää jo melkein aikuiselta. Sitten tulee tipahdus maan pinnalle kun kotona odottaa silputtua vessapaperia, syötyjä keksejä ja koira, joka on tullut koiraportista läpi etsiessään kaikkea ruuaksi kelpaavaa.

Uunon kanssa on alusta asti liikuttu paljon ja se on päässyt tekemään kropallaan monipuolisesti kaikkea aina vetotreeneistä uintiin. Niinpä kasvuiän ollessa kovimmillaan myös ruokahalu on sen mukainen ja laadukas ravinto ja oikeat määrät ovat olleet tärkeitä asioita. Pentuajan ahneuskaan ei ole Uunolla kadonnut minnekkään, edelleen menee porkkanat ja vaikkapa suolakurkut jos niitä erehdyt tarjoamaan.

Tällä hetkellä Uunon liikunta koostuu pääasiallisesti vapaana juoksentelusta erilaisissa maastoissa (metsää, polkuja, hiekkateitä), kerran viikossa/kahdessa viikossa agilitystä, hölkkälenkeistä ihmisten kanssa ja 2-5 spurtin juoksuista palkalle (nostetaan motivaatiota juosta edellä maaliin). Pikkuhiljaa ollaan otettu mukaan myös kikkarin vierellä vapaana juokseminen, jossa tottuu hyvin tähänkin menopeliin. Pari spurttiakin (matka noin 50m) on otettu kikkarin tullessa Uunon perässä, eikä poika ollut siitä moksiskaan.

Tänään tein Uunon kanssa ensimmäisen ravilenkin kikkarin kanssa, jolloin minä potkin verkkaista tahtia ja koira juoksee sivulla. Matkaa kertyi neljä kilometriä ja vastaan tuli niin koiria kuin ihmisiäkin. Uuno ei välittänyt ohitustilanteista vaan hölkötteli nätisti pyörän rinnalla pakkassäässä.

Yhtä tärkeää kuin monipuolinen liikunta, on myös koiran palautusmispäivät. Meillä palautusmispäivinä käydään vain vapaana kävelemässä metsässä ja tehdään korkeintaan jotain aivojumppaa sisällä.

Lue lisää