lauantai 27. maaliskuuta 2010

27.3.2010 Kuva tunnissa

Kuva tunnissa, joku voi miettiä mikä se on? No nimi varmaan kertoo kaiken?

Tässä nyt Varoitus erittäin tylsästä päivästäni. Tämä selkä vähän rajoittaa toimintaa, joten kuvissa esiintyy kerta toisensa jälkeen televisio ja tietokone... ;D


Klo: 00.04 - Lueskelin kirjaa vielä tämän päivän puolella, lähinnä yhdellä silmällä.


Klo : 07.08 - ´Huomenta! -Ei voi olla totta, jopa koiraa väsytti enemmän kuin minua!?


Klo : 08.13 - Menin kahvikupin kanssa koneelle heräilemään vähän. Kamu nukkui vieläkin!






Klo : 09.00 - Lähdettiin sitten ulos. Koiruus sai juosta irti, koska lenkki ei ollut päätä huimaavan mittainen. Mutta kuvia räpsin, enemmän kuin yhden.




Klo : 10.00 - Söin vähän ns. aamupalaa. Joo, lautasella on sitten leipäjuustoa! :DD Ja Kamu järsi samalla hyvin pientä luutaan.


Klo : 11.00 - Ei kait vaan datailua?


Klo: 12.00 - Otin itteeni niskasta kii, ja läksin treenaamaan koiruuden kans. Hyvin se menikin, vaikkei saalispalkkausta voinut selän takia käyttää. Noutokapulan kans harjoteltiin myös.


Klo : n. 13.15 - Jumituin kattoo salkkareita.


Klo : 14-16.oo - Datausta. Sain leiskan niin kesti.


Klo : 16.00 - Kamu tahto jo ulos.


Klo : 18.00 - Muistin etten oo kauheesti syöny. Mutteri oli pizzan hakenu! Kylläpä oli hyvää pitkästä aikaa. Kamu mutusti oman ruokansa samalla.


Klo : 19.00 - Hurjan näkösen koiran kaa ilta ulkoilut.


Klo : 20.00 - Kattelin telkkua taasen.


Klo : 21.00 - Mietin et rupeisinko leffaa kattoo?


Klo : 23.00 - Leffaa. Todellisuudessa katoin pari minsaa, muuten koneella! :`D


Klo : 00.00 - Laittelin näitä kuvii koneelle ja höpisin mesessä.

keskiviikko 24. maaliskuuta 2010

Murtuneita luita & Nättejä kelejä


Reilun puolenvuoden lonkka/jalka kivut saivat syynsä. Selkärangan alin nikama on murtunut. Äh, tätä en kyllä olis ensimmäisenä arvannut, mutta uskottava se nyt on. Nyt siis täydessä levossa vappuun asti, kunnes uusi kontrolli. Lantiotukea joudun käyttämään aina jalkeilla ollessani, joten koirien kanssa hiihdot on tältä vuodelta hiihdetty. Juoksulenkit ja saalispalkkaus on unohdettava, turha kuvitella siis, että kovin kummosiis suorituksiin kykenen. Mutta josko tällä saataisiin sitten luut luutumaat takaisin, ja vältettäisiin leikkauspöytä?

Tänään oli siis ensimmäinen lepopäivä ja Kamu vähän ihmetteli, että mikäs se on kun ei lenkille mennä? Mutta poju tyytyi pieneen treeniin pihalla ja nakkeli lumipalloja hangessa. Minä käytin tilaisuutta hyväkseni ja räpsin muutamia kuvia tässä keväisessä kauniissa kelissä.

Jos voisi nädä tässä asiassa edes jotain positiivista puolta, niin onneksi tämä lepo sattui juuri nyt, eikä keskellä kesän ihania kelejä! Ja onhan tässä muutakin tapahtunut, sain kutsun Pohjois-Savon kennelpiirin vuosikokoukseen, jossa julkistetaan valokuvauskisan voittajat. Ja olen siis päässyt palkinto sivuille näiden ihanien haukkujen kuvilla. ;) Automatka on selän kanssa kärsittävä, mutta on se sen arvoista sitten...





perjantai 19. maaliskuuta 2010

Uusia treenikavereita

Tänään mentiin Kamun kanssa piitkästä aikaa yhteistreeneihin (ollut Rautavaaran porukalla niin hiljaiset treenit, ettei mitään enää järjesty) ja saatiin muutamia uusia tuttavuuksia. Treenattiin siis pienellä porukalla yhdessä YK:n sähkön pihassa. Kamu oli intoa täynnä alkuun, kun pääsi "koirienilmoille" taas ja olisi halunnut tutustua kaikkiin uusiin kavereihin.

Aluksi otettiin vähän kontaktia koiriin ja leikitettiin patukalla ym. Sitten vuorossa paikallamakuu, joka tuntui Kamusta ensin hyvin haastavalta täällä häiriöiden alla, mutta suijui sitten kun vähä rauhoittui. Keskityin palkkaamaan penneliä nyt vain siitä, kun malttoi keskittyä ja ottaa emäntään kontaktia. Hienosti harjoiteltiin myös vähän seuraamista ja sitten luoksepäästävyyttä. Kamu nakotti kuin tatti, muiden käydessä tervehtimässä poikaa. Voi olla siis ylpeä! ;)

Lopuksi Teijan opastuksella aloiteltiin ruudun harjoittelu. Netta-täti näytti hienosti mallia, ja kohta meni jo siskonpoika perässä. Tosiaan aloitimme ihan vain sillä, että vein Kamun kanssa yhdessä kosketusalustalle namipalkan ja lähetin pojun viidestä metristä. Kas vain, koirahan säntäsi suorilta namin perään ja minä kimposin perään kehumaan lisää.
Sitten pari toistoa ja matkaa hieman pidemmäksi n.5-10m ja poika innostui vain loppua kohden enemmän. Ruutu jäi siis hautumaan nyt uutena asiana ja sen treenaamista jatketaan kotioloissa.

Mahtavaa porukkaa nämä Nurmeksen kennelkerholaiset, ei voi muuta sanoa. Kamu tykäsi ainakin yhtä paljon kuin minä! ;)

torstai 11. maaliskuuta 2010

Tottista ja yhdessä oloa

Voi kuinka muistankin aina tähän vuoden aikaan, kuinka inhoan tätä alku kevättä. Vettä/loskaa sataa, jäätyy ja sitten ei meinaa pysyä pystyssä. Yäk!

Mutta tänään kuitenkin säätä uhmaten, kun ei aivan mummoja satanut, lähdimme kuuden maissa Nurmeksen ABCtä kohden valmiina lenkille yhdessä muiden koira harrastajien kanssa. Tänä vuonna kokoonnuimme siis ensimmäistä kertaa ja joukkoon mahtui mukaan toista kymmentä karvakorvaa ja niiden omistajat. Lenkki Porokylän ympäri teki hyvää, niin koirille kuin varmasti omistajillekkin. Kamu oli alkuun hyvin tohkeissaan, että mikäs komppanja täällä rivissä menee? Mutta hyvin se matka sitten taittui haistellen ja ihmetellen.
Samalla saimme myös tutustua Teijaan ja ihanaan Netta-tätiin, sekä tehdä tuttavuutta myös lenkkeilyn lomassa Jawaan. Kaikin puolin mukava reissu ja varmasti otetaan uusiksi lähi aikoina!

Illasta lähdimme vielä ulos treenaamaan vähän toko kuvioita, häiriönämme naapurista neljä samojedia (Joista Kamu ei välittänyt tuon taivaallista!)! Otin alkuun Kamun kanssa vain paikalla oloja, luokse tuloja ja suoraan seuraamista. Sitten hiottiin seuraamisen tempoa hitaassa kävelyssä ja juoksussa. Ja täydellistä! Ajattelin, kun koira kerran oli vireessä, niin miksei oteta vähän jotain uuttakin? Harjoittelimme siis ensi kertaa liikkeestä istumista, niin että pysähdyin itse melkeinpä heti kun poju ymmärsi istua käskystä. Olin aika yllättynyt kuinka nopeasti tämänkin oivalti, tästä on hyvä jatkaa taas ensi kerran. Loppuun otettiin vielä seuratessa käännöksiä, sekä täyskäännöstä, joka myöskin onnistuu jo oikein mallikkaasti! Kyllä tästä vielä se TK-valio saadaan.. ;)

Kamusta oli hirmu kiva illalla käydä vielä vähän uusissa maisemissa lenkillä, kun sai juosta vapaana ja jahtailla lumipalloja.

perjantai 5. maaliskuuta 2010

Kevät hangilla

Maaliskuinen kevät keli oli aurinkoinen ja loistava ulkoiluun. Lähdin siis loman kunniaksi hiihto lenkille koirien kanssa. Kamu pääsi ensi kertaa mukaan kunnolliselle lenkille. Olihan se ennenkin pienieä matkoja ollut mukana Zorron kanssa, muttei koskaan ollut mukana pidemmällä reissulla. Olin pakannut reppuun mukaan koirille "välipalat", termarillisen kuumaa kaakaota, sekä tietenkin kameran! Reissusta tuli erittäin ihana! Auringon paisteesta sai nauttia ja koirat toimivat erittäin hienosti. Kamu veti Zorron kanssa kuin vanha tekijä. Hiihdettiin sellaiset noin kilometrin ja sen jälkeen laskin koirat irti juoksemaan. Zorro oli tänään ihmeellisen seurallinen ja makoili minun rinnalla koko sen ajan mitä Kamu riekkui milloin minkin kepin kanssa hangessa. Kuitenkin innostuin kuvaamaan ja otoksista tuli aika ihania. Mikään ei ole niin ihanaa, kuin kuvata tällaisessa säässä!

Reissu siis onnistui kaikin puolin erinomaisesti, vaikkei se sen pidempi ollut kuin 2kilometriä (joka on hienosti nuorelta koiralta). Nyt hiihtolomalla olisi tarkoitus tehdä Kamulle kokeeksi pieni verijälki, näin vähän katsoa miten se pojun nenän käyttö lähtee sujumaan. Mutta aika näyttää mitä tästä koirasta vielä tulee. Ja luulen, että mitä vain jos osaa opettaa! Alla vielä surkea video koirien loistokkaasta yhteistyöstä! ;)