tiistai 30. heinäkuuta 2013

Treeniä ja lisää pitäis saada!


Me ollaan treenien suhteen vähän hölläilty, mikä ei ole yhtään hyvä asia jos ajattelee elokuun tavoitteita! Pakko kuitenkin kirjoittaa viime maanatain bh-treenistä, sekä tiistain toko treenistä. Niin kun kaikki varmaan tietävät, 25.8 on meidän seuralla toko kisat, jotka toimivat samalla seuranmestaruuksina. Kamu on ilmoitettu voittajaan ja Kehvelsson avoimeen luokkaan. En tiedä miten ehdin saada ne kisakuntoon, mutta toivossa on hyvä elää, sanoi lapamato.

Elikkäs viime maanantaina olimme Kefen kanssa ekaa kertaa BH-treenissä. Montakohan vuotta siitä onkaan kun Kamun kanssa BH käytiin läpi suorittamassa? En muista, mutta pieni jännitys nousi treeneissä ilmaan, sillä koe olisi jo 31.8. Minun vuoden just täyttänyt rutkula, miten se selviytyyy? Mahdottoman pitkät seuraamiset ja mieletön paikkamakuu... Oun Nou! Treeneissä Kefe oli vähän väsynyt, se oli rällännyt kolmatta tuntia pellolla Kamun kanssa ennen treenejä, ehkä sillä oli osuutta asiaan. Seuraaminen oli vaisu ja koira ei oikein ollut täysillä mukana, vaan suoritti aika lailla tönkösti. Henkilöryhmä meni ekakertalaiselta ihan ok, vähän se katteli et mitä noi ihmiset paikallaan heiluu mut ei ottanu mitään painetta. Sit liikkeestä istumista otettiin, johon oli Kamun ajoista tullut sellainen muutos, että ohjaaja pysähtyy ennen käskyn antamista. Tämä on tokokoiralle aika helppo, koska seuraamisen yhteydessähän on pysähdyksestä istuminen. Eli tämäkin meni ihan ok. Sitten se minun pelkoni, paikkamakuu. Ajattelin, ettei Kefe millään malta olla pitkää aikaa paikallaan toisten treenatessa ja palkatessa koiriaan. Noh, turhaa oli mun mielikuvitukset, sillä koira napotti kuin tatti paikallaolossa eikä korvaansa lotkauttanut vaikka pallot lenteli kentällä ja koirat rälläsi niiden perässä. Hieno musta!

Sitten tiistaina suuntasimme kilpailevien tokotreenilöihin. Minulla molemmat pojat mukana tälläkertaa.  Kamu ekana vuorossa, tehtiin ruutu, tunnari ja luoksetulonpysäytykset. Luoksetulossa stopit valui, mutta tätä ennättää treenata. Ruutu oli hieno, vaikka palkkaa käytettiin paljon, niin poika oli selvästi hoksannu ideaa! Sitten kokeiltiin tunnaria siinä mielessä, että Teijakin (treenas meidän kaa) näkee miten Kamu tuo kaikki kapulat tai muuten vaan minkä sattuu... Tehtiin nyt ekaa kertaa niin, että Teija vei kapulat ja se oma oli tietty siellä seassa. Sitten lähetin Kamun hakee, sinne se meni, haisteli tarkkaan ja nappasi oman kapulan! MITÄ IHMETTÄ! Tämä on ollu tuolle noutohullulle se kauhein liike, kun se vouhottaa tuoda monta kalikkaa, vaan nyt se onnistui. Me palkattiin koira hyvin, mutta rauhallisesti. Sit se sai mennä autoon huilimaan.

Kefelle valitsin myös kolme liikettä, seuraaminen, luoksetulo ja hyppy. Nyt oli koiralla taas tatsia entiseen malliin, seurasi hienosti. Virtaa oli hieman liikaa, vähän pomppuja siellä täällä, mutta se pitää ottaa kisoissa huomioon, että seuruuttaa ennen kehään menoa. Luoksetulossa poika jo ennakoi pysähdystä, joten treenaan nyt perus luoksetuloa ja pysäytystä erikseen. Hyppy sujui myös hyvin, vaikkei sitä juurikaan olla treenattu. Ennen yksilöliikkeitä suoritimme reilun kolmen minsan paikkamakuun, jossa laitoin Kefe tarkoituksella keskelle, että molemminpuolin oli koirat. Hyvin meni porukassakin, vaikka ekaa kertaa treeneissä oltiin täysi aika piilossa. Hieno mies siis! Nouto ja kaukot ovat tällä hetkellä ne keskeneräiset liikkeet.

Treenit menivät siis kokonaisuudessaan erittäin hyvin. Tänään mennään tokoilemaan taasen ja huomenna Kamu pääsee synttäreiden kunniaksi VePettämään. Niin se vaan on kohta neljä vuotta hurahtanut tuon valkoisen kanssa! :o


0 kommenttia: