Treenilöitä ja vapaapäivä

Sunnuntaina otin läjän koiria (Kamu, Kefe ja Humu) kyytiin ja ajelin tuohon koulun kentälle treenailemaan. Ensin Kehvel. Avon liikkeitä läpi ja vähän VOIVOI:ta. Penska teki tyylikkäästi, mutta vähän on nyt tatsi kadonnu. Ajattelin antaa sille vähän taukoa ennen Sotkamon koetta (25.5), jotta on sitten intoa täynnä.

Kamun kanssa otin aluksi ruudun, aivan kisanomaisesti. Poika meni tyylikkäästi ruutuun ja ihan takanurkkaan. JES! Eipähän ollu etutassut yli. Sit treenasin tunnaria vähän, edelleen niin, että hajustamattomat oli läjässä ja oma viskattu siihen päällimmäiseks. Tää tuntuu toimivan Kamun kanssa, koska tässä se keskittyy jo vähän premmin oman haisteluun ja sit ottaa sen mukaan rauhallisemmin. :) Edistystä siis molemmissa meille haasteellisissa liikkeissä.

Humu on sit asia erikseen. Nyt jos jollain on kokemusta "kovapäisistä" settereistä, joita ei saa motivoitua millään niin otan ilomielin neuvoja vastaan! Meidän Humu on reilu puoli vuotias ja pennusta saakka ollut meillä. Kotikoiran virkaa hän toimittaa, mutta metsästyskaveriahan siitä pitäis saada. Joko minä olen yksinkertaisesti niin tottunut noihin palveluskoiriin tai sitten koirankoulutustaitoni ovat aivan hanurista. Humua ei kiinnosta herkut kuin sisällä, silloin se tekee jotain perus helppoja istu/maahan juttuja ihan hyvin. Kontaktia ottaa hyvin. Heti kun siirrytään ulos, niin aivot kääntyy OFF-asentoon. Vaikka siirtyminen on VAIN omalle takapihalle, joka tasan on tuttu koiralle niin ei, ei se voi tehdä muuta kuin juosta rinkiä, haistella ja haahuilla. Käskyt menee kuin kuuroille korville. Kun ottaa hieman napakamman asenteen niin koira kyllä istuu ja tulee luokse, mutta kontaktia siihen ei saa. Sitten saalispalkka, ei mitään kiinnostusta. Heitettävien esineiden luo menee, muittei leiki. Ei leiki, eikä taistele sitten millään.

Oon ollu aika toivoton. Noutoa opettaessa ollaan vasta siinä pisteessä, että koira pitää dummya suussa. Sit kun sitä pitäis palkata niin pelkät kehut vain. En keksi enää muuta:/ Olen yrittänyt sitäkin, että vapautan koiran niin sanotusti riehumaan vain. Mutta se nostaa taas kierrokset kattoon ja ymmärrys on taas ihan nollissa. Tosiaan jos jollain on edes jotain vinkkiä miten motivoida tuota koiraa työntekoon niin olen kiitollinen!

Sunnuntaina Humu oli minulla jälkiliinassa kentällä mukana. Koska mikään ei motivoinut koiraa niin otin pelkkiä luoksetuloja ja kontakti juttuja. Vähän se välillä katsoi mua, mutta ihan nanosekuntin verran vain. Muuten se touhu näytti aika avuttomalta. Koira säntäili sinne tänne, tuli välillä luokse, ja jatkoi taas haahuiluaan. Toivotonta. :D