sunnuntai 15. helmikuuta 2015

Toivepostaus 1#: Kisajännitys ja valmistautuminen

Minulta kysytään usein, enkö jännitä tai miksi kisaan? Mielestäni kilpailemiseen tarvitaan jonkin verran kilpailuviettiä, kunnianhimoa ja nautintoa siitä pienestä jännityksen tunteesta, jonka kilpaileminen saa aikaan. Jotkut ihmiset eivät kykene kilpailemaan ollenkaan nimenomaan tuon pahamaineisen jännittämisen takia. Jonkinlainen eiintymiskammo saattaa viedä voiton jopa ihan näyttelykehissä ja koiralle hankitaan handleri. Jännittämisessä ei sinänsä ole mitään pahaa, mutta pidän tavoitteellisena elämässä itsensä ylittämistä. Nautin onnistumisen tunteesta, jotka eivät tietenkään tuntuisi niin hyvältä ilman epäonnistumisia. Kyllä, Kamukin on vääntänyt paskat kesken kilpailusuorituksen. No minkäs teet, tollo omistaja ei huomannut koiran merkkejä jo paikkamakuussa, että nyt on hätä. Ja hätähän ei lue lakia. Näistä pienistä kommelluksista ja epäonnistumisista ei pidä piiloutua sängyn alle hokemaan "ei ikinä eää" vaan nostaa nokka pystyyn ja mennä kohti tulevaa. Koiraharrastaja voi mitä useammin katsoa itseään vain peiliin ja kysyä "mitä tuli tehtyä väärin tai treenattua liian vähän?". Koneita kun nämä harrastuskaverit eivät ole.

Sitten kun se päivä koittaa, että kyllähän se kotona osaa ja treeneissä on mennyt hyvin, alkaa kilpailuilmot poltella mielessä. Tässä kohtaa loistavasti menevän suorituksen ja sinun väliisi tulee ainoastaan jännitys. Ensimmäisenä kilpailuaamuna huomaat herääväsi ennen kellonsoittoa ja istuvasi vain hetkeä myöhemmin vessassa. Koira on kyllä innoissaan lähdössä treeneihin, jollaiseksi se lähtövalmistelut mieltää, mutta on hieman ihmeissään ohjaajan hermostuneisuudesta ja hikisistä kämmenistä. Kilpailupaikalle tultaessa huomaat, ettei koiran ja sinun välillä ole yhteistä kieltä ollenkaan, se istuu hölmönä ja katsoo sinua kun  selität ja viitot sille japaniksi outoja käskyjä mahaasi pidellen. Olet antanut jännitykselle vallan. Tässä kohtaa viimeistään sinun tulee älytä, ettei suoritus voi onnistua, jos toimit jännityksesi takia aivan toisella tavoin kun treenatessasi kotona tai tutuilla kentillä. Koira on hämmentynyt mielentilastasi ja oudoista mumisevista käskyistä (jotka johtuvat kuivasta suustasi).


Aloitetaanpa alusta. Olet menossa kilpailemaan ensimmäistä kertaa koirasi kanssa. Se ei tarvitse osata kaikkea täydellisesti. Kilpailutilanne on aina haastavampi kuin tavanomaiset treenit. Siellä ei palkkaa heru ja tilanne on väkisinkin jännittävä. Niinpä kehoitan, että treenaat koirasi kanssa kotona astetta haastavampia liikkeitä mitä ne kisoissa tulee olemaan. Tämän seuraksena kilpailutilanteessa liikkeet tuntuvat helpommilta sinusta ja koirastasi. Monelle kilpailemaan lähteminen on suuri kynnys, koska ajatellaan että koira ei osaa sitä eikä tätä. Olen mennyt kisaamaan kymmenkuisen pennun kanssa asenteella "katsotaan mitä täytyy vielä treenata" ja hyvin meni. Liika vakavuus ja täydellisyyden tavoittelu on syytä jättää kotiin kun lähdetään ensimmäistä kertaa kisakentille. Asenteen tulisi olla vain siinä moodissa, että nyt treenataan ja pidetään hauskaa. Tuomari on vain ihminen, joka antaa sinulle palautteen tekemästäsi työstä.

Kamun kanssa olen päässyt hyvin jännittämisestä eroon. Aina kilpailutilanteet nostaa perhosia vatsaan sopivalla tavalla, mutta liika vakavuus on heitetty romukoppaan. Mennään kisaamaan sillä mielellä, että pidetään hauskaa. Sen kummempia alkuvalmisteluja en tee, ihan samat rutiinit kuin treeneihin mennessä. Ainoana erona vain edeltävät päivät, jolloin koira saa vähemmän huomiota osakseen. Se on toiminut meillä, sillä kisa-aamuna eläin on ihan innoissaan, että nyt tapahtuu vihdoin jotain. Kisapaikalla teen yleensä ensin kävelylenkin ja virittelen koiraa sopivaan mielentilaan. Otan muutaman kaukokäskyn, palkkaan koiraa hyvin ja rentoudun. Teen myös ainakin yhden palkan jätön, liikkeen siinä välissä ja sitten vapauttamisen palkalle. Näin koira muistaa, että lopulta työn jälkeen pääsee palkan luo.Jokin tietty rutiini on hyvä omaksua, niin treeneihin kuin kisoihin ja sen olisi hyvä olla molemmissa sama.

Onnistuneita treenejä ja nauttikaa alkavasta keväästä.

0 kommenttia: