lauantai 7. maaliskuuta 2015

Huippukivaa


Oltiin aamupäivästä treenaamassa pienellä porukalla pitkästä aikaa. Mukaan mahtui Kamun lisäksi kaksi bortsua, energiset treenit siis. Ihanaa kun kaikki lumi oli sulanut ja nurmi oli ihan treenattavassa kunnossa. Ripoteltiin koko alue täyteen merkkejä, tötteröitä ja kartioita. Tehtiin siinä sitten kaksi ruutuakin kentälle ja hyppyeste. Vihdoin asianmukaista toimintaa tulevia kisoja varten. Kamu käyttäytyi oikein mallikkaasti koko treeniajan, vapaana se jolkotteli minun mukana ja oli koko ajan toimintavalmiina.

Seuraaminen, paikkis ja jäävät ovat ottaneet todella suuria harppauksia eteenpäin. Seuraamisessa Kamu edistää edelleen, mutta tatsi on muuttunut ihan toiseksi. Olen käyttänyt takapalkkaa ja todella epäsäännöllisiä palkkauksia muutenkin. Johan on alkanut askel keventyä ja kontakti parantua koiralla. Ihan belggariseuraamistahan tästä ei koskaan tuu, mutta suunta on nyt mun mielestä jo oikea. Paikkiksessa ei ole mitään valittamista nyt. Kestää hyvin häiriöt ja tekee vaihdot hyvin. Keskittymiskyky on kasvanut myös, eikä enää haistele niinkään vaikka turhautuu vähän. Eikä lonkka-asentoa! Jääviä liikkeitä olen tehnyt Z:tan yhteydessä nyt paljon. Koira kuuntelee hyvin ja regoi käskyyn nopeasti. Peruutusta takaperin olen tehnyt jonkin verran ja siitä sitten käskyllä istu-seiso-maahan ja järjestystä vaihdellut paljon, ettei ala ennakoimaan.


Ruutu, tunnari ja ohjattu on alkanut sujumaan. Ruudussa saa olla jo täyspitkä matka merkiltä, eikä koira juurikaan ennakoi. Hankalinta sillä on vielä se merkille meno ja asettuminen siihen niin, että ruutuun olisi helppo juosta. Treenaan nyt vielä erikseen merkille lähettämistä ja erikseen niin, että koira laitetaan seisomaan merkille ennen ruutuun lähettämistä. Ei ole sitten liikaa liikkuvia osia, jotta pysyy vielä ajatukset koiralla kasassa. Tunnari oli ottanut siipiä alleen kun ollaan treenattu vain hajun tunnistamista raejuustopurkeilla, joiden sisällä kepit on. Treeneissä meni jo niin hyvin, että kasasta löysi haistelemalla oman, kunhan ei tarvinnut juosta kasalle vaan kapulat olivat lähellä. Jostain syystä matka nostattaa virettä sen verran, että treenataan vielä jonkin aikaa lyhyellä etäisyydellä. Samoin ohjatussa merkille lähetyksessä matka on about 2m ja siitä sit kapulalle. Hyvin se handlaa jo suunnat. En anna ollenkaan armoa koiralle jos asettuu merkille vinoon esimerkiksi oikeaan, niin lähetän tarkoituksella vasemmalle, ettei opi ennakoimaan.

Kamu on mennyt niin huimasti eteenpäin kentällä, että ohjaajan motivaatio on huipussaan. On niin kiva treenata tuon koiran kanssa, kun se alkaa olla jo ihan mallikelpoinen. Hirmuinen intohan sillä on koko ajan päästä tekemään, mutta alkaa jo hillitä itsensä ihan hyvin. Pikkasen piippaa jos muut repii patukkaa ja riehuu kun herran pitäis olla paikallaan ja odottaa. Omalla vuorollaan antaa kyllä kaikkensa. On se vaan upee.



 



0 kommenttia: