Useat koirat kärsivät kiputiloista. Kipu ei välttämättä ole suuri, mutta vaikuttaa koiran toimintaan jollain tavalla. Kuvittele itsellesi vaikka pakottava hartia- tai niskakipu. Se ei välttämättä rajoita huomattavasti tekemisiäsi mutta muuttaa liikeratojasi pitkällä tähtäimellä. Varsinkin kun kipu hellittää, huomaat kuinka jumissa oletkaan ollut.
Jokin aika sitten huomasin Kamun lihaskireyden hieroessani sitä. Takajalat ja selkä olivat kohdat, joiden hieromisen aikana koira ei rentoutunut lainkaan. Lisäsin hierontakertoja, mutta edelleen se tuntui aristavan ko. paikkoja. Tuosta koirasta ei näy missään tilanteessa, että sillä olisi joku paikka jumissa tai kipeä. Se on menossa pää viidentenä jalkana joka paikkaan. Haastavinta onkin pysähtyä tutkiskelemaan koiraansa, johon on tottunut päivittäisessä arjessa. Olen helpottunut, että tein näin.
Akupunktion juuret juontavat kauas kiinalaiseen lääketieteeseen. Eipä taida siellä olla vaivaa, johon heidän mielestään ei akupunktio auttaisi? Myös ohjaajan päänsärkyihin ja niska-hartiaseudun jumeihin tätä hoitomuotoa on suositeltu, mutta taitaa mennä tuo koira "neulottavaksi" aina ennen. Akupunktiota kohtaan epäilyt sen toimivuudesta eivät ole vielä tänäkään päivänä täysin hälvenneet. Moni varmasti uskoo sen voimaan, vasta itse kokeilleena. Akupunktion periaatteena on pistää ohuen ohuita hopeaneuloja kehossa sijaitseviin hermopisteisiin tuottaen helpotusta kiputiloihin ja lihaspinteisiin. Akupunktio vaikuttaa sekä paikallisesti pistokohtien ympärillä lisäten kehon omien tulehdusvälittäjäaineiden eritystä sekä keskushermoston kautta vapauttaen runsaasti endorfiineja ja enkefaliineja.
Kamun ensimmäinen akupunktio kerta oli jännittävä. Olin varma, että koira juoksentelee vallattomana niiden neulojensa kanssa kuin neulatyyny. Toisin kuitenkin kävi. Lääkäri laittoi koiraan yhteensä 31 neulaa, jotka vaikuttivat puolentunnin ajan. Selkeästi kipeitä kohtia, joita pistäessä Kamu ulahteli avuttomana olivat takareidet ja selkä. Selässä olevat neulat jumahtivat todella napakahsti kiinni koiran lihaksiin ja niiden pyörittely hoidon puolessavälissä oli miltein mahdotonta. Kamu oli koko hoidon ajan rauhallinen, haukoitteli, muttei kuitenkaan käynyt maate neulojen kipristäessä selässä. Neulojen poisoton yhteydessä hämmästys oli suuri, kun pienet neulat olivat vääntyneet jos jonkinmoiselle mutkalle. Poikkijuovainenlihaskudoshan elää aivan omaa elämäänsä, ja jos siellä jumeja on niin tuollaiset neulathan vääntyvät mukana aivan täysin. Hoidon jälkeen koiralla oli kiire "vessaan" sillä akuhoidolla on myös aineenvaihduntaa kiihdyttävä vaikutus.
Eilen olimme sitten toisella hoitokerralla. Kuluneen viikon aikana hieroin Kamun ja huomasin sen rentoutuneen jo aivan eritavoin hierottavaksi. Selän venytyksiinkin koira lähti täysin mukaan ja venytteli minusta oma-alotteisestikin enemmän. Tällä kerralla neuloja laitettiin edelliskerralla havaitsemiin jumikohtiin ja yleiseen rentoutuspisteeseen. Nyt koira alkoi haukotella jo ensimmäisen neulan kohdalla ja kävi vaikutusajalla jo pitkäkseen. Edelliskerralla olin huolissani Kamun reaktiosta selkään laitettaviin neuloihin, joten röntgenkuvattiin koiran selkä kaiken varalta. No tervehän se oli kuin pukki, joten ei syytä huoleen senkään osalta.
Viimeisimmällä hoitokerralla neulat olivat kaikki suht suoria ja koirakin osasi jo rentoutua. Minulla on ollut todella huono omatunto kun koira on päässyt noin jumiin. Sitä vain jotenkin sokeutuu sille omalle koiralle kun sen kanssa päivittäin on tekemisissä. Nyt keskitytään kunnolla lihashuoltoon ja ennaltaehkäisevään toimintaan.
Seuratkaahan te lukijatkin omia koirianne tai pyytäkää vaikka jotain ulkopuolista tsekkaamaan koira. Vai oletteko jo saaneet apua jostain hoitomuodosta?
4 kommenttia:
Mielenkiintoinen kirjoitus. :) Pisti ajattelemaan oman terrierin takajalkojen jumeja, se kun on kova hyppimään pystysuunnassa ja tekee sitä myös ilman sen kummempia lämmittelyjä pitkin päivää. Ensimmäisenä hoitokeinona nyt varmaan hieronta, mutta mukava oli lukea myös akupunktiosta yhtenä keinona. Pidän muutenkin blogistasi paljon, keep going! :)
Kiitos:-) Pyrin jakamaan omia hyväksi todettuja kokemuksia ja kertomaan jos jokin ei toimi. Nyt vaan venyttelyä ja hierontaa, niillä saa jo ensiavun. Sitten vaan rohkeasti kokeilemaan neulomista jos haluaa.
Yhtä en vaihda, ja se on perinteinen jäsenkorjaus.
Me ollaan käyty ihan vaan hieronnassa - omistajat ja koirat :) Toi akupunktio mua kyllä kiinnostais, erityisesti tolle huonopolviselle terrierille. En oo vielä arvannut vaan sitä viedä, kun se ei oo yhtään fancyna vieraista ihmisistä ja toi akupunktio kaiketi vaatii semmosta sietoa ja malttia.
Lähetä kommentti