lauantai 18. huhtikuuta 2015

Nerokkuus on 10 % inspiraatiota ja 90 % hikoilua

Tänään oltiin taas viimeistelemässä Nivalan joukkueen kanssa tokoa. Mukana olivat siis Kamun lisäksi Jewel ja Luna ohjaajineen. Sää oli kylmä ja tuulinen, mutta ainahan on hyvä sää treenata, kunhan varustus on kunnossa. Viime päivinä olen treenannut Kamun kanssa vähemmän. Parina treenikertana huomasin sen olevan niin sanotusti ylivireessä. Koira kävi kierroksilla ja teki töitä huolimattomasti vähän sinne päin. Niinpä pidettiin vähän huilia ja kas kummaa, johan se tänään näkyi tekemisessä.

Treenien teemana tänään olivat paikallaolo, ohjattunouto, ruutu, tunnistusnouto, sekä hyppynouto. Jostain syystä tänään sujui todella hyvin, jopa tunnari. Koira teki innokkaasti töitä, muttei hätiköinyt liikaa. Ruutuun löysi erivärisistä nauhoista ja merkistä huolimatta tosi hyvin. Kamun nouto-into on koitunut useat kerrat kohtaloksi ja samalla mallilla se tänäänkin yritti aluksi ohjatussa juosta suoraan kapuloille ilman merkille pysähtymistä. Olen pari kertaa tehnyt sille sellaista merkkiharjoitusta, jossa heittelen merkin viereen noutokapuloita ja leluja sun muita häiriötekijöitä. Sitten lähetän koiran merkille ja palkkaan vain oikeasta suorituksesta. Tänään tehtiin hieman vaativampi harjoitus, jossa molemmilla kapuloilla (oikealla ja vasemmalla) oli ihminen heittelemässä kapulaa ja huutelemassa kaikkia kivoja sanoja kuten "hyvä!" ja "jess!". Sitten lähetin Kamun merkille. Pari kertaa se meinasi sortua kapuloille, mutta lopulta meni todella hyvin. Kapulat saivat lennellä rauhassa ja poika pysähtyi kuuliaisesti merkille.

Paikkamakuu ja hyppynouto menivät oikein kivasti, vaikka estettä meillä ei ole ollut käytössä pitkään aikaan. Tunnistusnoudossa saatiin kerrankin liikkurointia ja sekin meni yhtä kämmiä lukuunottamatta ihan hienosti. Siinä treenien tohinassa kilahti sähköpostiin iloinen uutinen, että saatiin toukokuun alkuun koepaikka Herttoniemestä. Saadaanpahan vähän harjoitusta ennen Nivalaa.

Olen miettinyt, että alkaisin opettamaan Kamulle luopumista. Eli kaikissa kiihdyttävissä tilanteissa koira luopuu kohteesta ja rentoutuu täysin. Olen tehnyt tätä tietyllä tapaa koko sen elämän ajan, mutta nyt päätin että opetan sen sille ihan omana käskynä. Voisin kuvailla videota tässä jossain vaiheessa kunhan aloitetaan harjoitukset.

Oletteko opettaneet koiraa luopumaan kohteesta?  Millaisissa tilanteissa tästä on ollut hyötyä?



0 kommenttia: