Katsaus vuoteen 2015

"Elämä on jotenkin kuljettanut siihen malliin, että olen koko ajan lähempänä unelmiani ja sitä päämäärää, joka tuntuu oikealta. Olen täynnä intoa ja tarmoa. Toivon, että vuosi 2015 on työntäyteinen, motivoiva ja täynnä onnistumisia ja riemua. Niin koirarintamalla kuin elämässä yleensäkin. Vastoinkäymiset kasvattaa, mutta tavoitteita on oltava" Näin kirjoitin kun vuosi 2014 vaihtui uuteen ja elämänmuutokset olivat myllertäneet jo tovin. Nyt olemme koirien kanssa asettuneet hyvin uudelle asuinseudulle ja tunnen oloni oikein kotoisaksi. Kaupunkielämä on sopinut minulle hyvin, vaikka välillä kaipaan hetkiä, jolloin koirat saavat vain juosta silmän kantamattomiin jatkuvissa metsissä ja pelloilla.

Päällimmäisenä vuodesta 2015 minulla on jäänyt mieleen se, etten todellakaan asettanut itselleni suuria tavoitteita menestyä harrastuksissani, vaan lähinnä toivoin kaikkien asioiden loksahtavan paikoilleen. Suuri onnen aihe oli löytää mitä mahtavin työpaikka, jossa todella viihdyn ja josta saan ammatin itselleni. Työ eläinten kanssa on minua varten. Olen todellakin imenyt itseeni kaikkea uutta mitä vain alalta voin oppia ja motivaationi kehittyä on ollut suuri. Täällä "isossa maailmassa" vaan on päässyt tekemään juuri sitä mitä tahdon. Olen kiitollinen siitä.

Ystävyyteni Kamun kasvattajan Maaritin ja sisarusten omistajien kanssa jatkui myös menneenä vuonna. Suunnitelma Kamun siskon Nukan jalostuskäytöstä tuli viralliseksi heti alkuvuonna ja haikein mielin olin sitä mieltä, etten ottaisi pentua vielä. Asiat kuitenkin kulkeutuivat siihen suuntaan, että meille muutti Toukokuun lopussa suloinen valkoinen unelma GM`s Catch Me If You Can "Roki" jonka pentuaika vei suurimman osan vuoden 2015 lopusta. Tämä koira oli pentuna niin erilainen kuin muistan Kamun koskaan olleen. Niin Riiviö isolla R:llä. Pentu ei uskonut alkuaikoinaan mitään, päällimmäisenä asiana muistan vain ne pirun terävät hampaat joita se olisi halunnut koko ajan käyttää. Arki oli helppoa reippaan ja avoimen pennun kanssa, mutta käytin silti hurjasti aikaa viemällä koiraa sen parhaimpana sosialistumiskautenaan eri paikkoihin.

GM C-pentujen myötä sain paljon uusia tuttuja ja ystäviä täältä uudelta asuinseudultakin. Rokin sisko perheineen asuu vain muutaman kilometrin päässä ja olen kiitollinen heidän ystävyydestään.

Koiraharrastuksista päällimmäisenä minulle on jäänyt mieleen Kamun vesipelastuskesä (kelit olivat kyllä aivan surkeat). Vaikka täällä on pitkät matkat treeneihin ja kisoihin, jaksoimme hyvin käydä harjoittelemassa. Kamu kisasi alokasluokan kolmella kokeella ja hienoilla ykköstuloksilla ja siirtyi avoimeenluokkaan nopeasti. Tokon saralla kisasimme yhden EVL0 lisää Nivalan rotumestaruuksissa ja sen jälkeen jäimme totaalisti tokotauolle. Uudet tokon säännöt saivat minut menettämään motivaationi miltein täysin. Ehkä nyt vuonna 2016 jaksan vähän skarpata?

Loppuvuoden kruunasi Kamun ja Giran onnistuneet treffit Marraskuun 19.-22. ja Messukeskuksen suuri näyttelyviikonloppu kera mahtavan menestyksen. Kaikenkaikkiaan vuosi oli erittäin antoisa ja hyvä. Toivon vuodelle 2016 itselleni jaksamista unelmien toteuttamisessa ja ammatin suorittamisessa. Koirien kanssa alamme varmasti taas treenaamaan tosissamme kunhan kevät koittaa ja säät ovat kohdallaan. Rokin kanssa toivon korkkaavani kisakentät viimeistään syksyllä.

Terveyttä ja hyvää vuotta 2016 kaikille blogin lukijoille!