Aika kuluu hurjaa vauhtia ja Uuno kasvaa ihan silmissä. Poika on ollut
meillä reilut kuusi viikkoa ja painoa on siinä ajassa kertynyt lähes
kahdeksan kiloa. Välillä pentu on ollut melkoinen köntys
kasvupyrähdyksissään, mutta nyt kun jalatkin ovat alkaneet venyä, meno
ei ole enää ihan niin holtitonta ja juoksuunkin on tullut yllättävää
nopeutta.
Uunon kanssa on aloitettu jo treenit silmällä pitäen tulevaa vetokoiran uraa. Voi olla, että pojasta tulee hieman raskaampi rakenteinen kuin edelliset, joten ainakin canicross varmaan luonnistuu jos ei vauhdikkaammat lajit. Pennun kanssa siis harjoitellaan ihan leikin varjolla hieman viesti tyyliin juoksemista toisen ihmisen luokse palkalle. Uunolle on tehty 30-50metrin matkoja ja lähetyksessä olen jo laskenut kolmesta alaspäin. Hienosti poika pinkoo minusta poispäin mahanalunen käpäliä täynnä. Superpalkka tulee aina joltain muulta kuin minulta, koska herra on aika paljon minun perääni jo tässä vaiheessa.
Muutoin koulutuksen saralla ollaan opeteltu arkijuttujen lisäksi tokoa. Johannan yksäriltä lähti mukaan paljon uusia oppeja, jotka taitavat olla haasteellisimmat nyt ohjaajan oppia, koira tekee kyllä. Olen päättänyt käyttää Uunon tokokoulutuksessa (toivottavasti lähes kaikessa) vähemmän houkuttelua ja enemmän kohteita. Pyrin oikeastaan jättämään houkuttelun pois kokonaan, jos vain suinkin osaan. Tavoitteena on saada koirasta aktiivinen ja tarjoava treenikamu, joka tekisi teknisesti mahdollisimman hyviä suorituksia.
Tällä hetkellä treenattavat asiat ovat: kosketuskeppi ja kosketuksen kesto, kosketusalusta (etutassut alustalla ja takapää liikkuu vastapäivään), seuraaminen kohteen avulla, luopuminen ja maahanmeno. Uuno jaksaa hyvin keskittyä treenihetkiin vaikka lähinnähän ne ovat olohuonetokoilua vasta, sillä haluan opettaa liikkeet huolella kuntoon ennen kuin lähdetään tuomaan mukaan häiriötekijöitä.
Tällä hetkellä kaikki muu sujuu hyvin, paitsi luopumisen peruutus. Meillä on tavoitteena että koira lähtee ihan väistämään pakittamalla avoinaisena kohti tulevaa namikättä. Tämä on ollut Uunolle hieman haastavaa, koska se herkästi istuu tai kääntää vain päänsä pois. Nyt olen naksutellut ihan pienimmästäkin takajalkojen liikkeestä, joten eiköhän tässäkin edistymistä tule.
Ilmoitin Uunon messukeskuksen puppy showhun, katsotaan nyt tuleeko se toinen palli sieltä vai jääkö tämä debyytti samalla meidän viimeiseksi. Mukavahan sinne on lähteä jokavuotiseen tapaan moikkaamaan tuttuja ja hakemaan pennulle vähän erilainen kokemus. Jos näyttelyura jää lyhyeen niin saadaan sitten keskittyä täysin tokoon ja jälkihommiin.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti