Viikot vierii jälleen sellaista kyytiä, ettei meinaa perässä pysyä. Uuno kasvaa ja järkeistyy kovaa vauhtia, miten onkaan ihana huomata sen oppineen jo niin paljon haluttuja käytöstapoja arjen keskellä. Treenailut on jäänet hieman vähemmälle kiireiden vuoksi, mutta pientä puuhastelua ja "tapakasvatusta" on tehty koko ajan.
Viime torstain hallitreeni meni taas hienosti: Uuno oli sitä mieltä, että hän on agilitykoira! Tein pennulle hyppysarjaa pelkillä rimoilla (kehonhallinta mielessä) ja "putkirallia", eli muutaman putken pätkiä peräkkäin. Suurimmaksi osaksi harjoittelin paikallaoloa esteiden takana, jotta tämä käytös iskostuu tarpeeksi vahvaksi pennun mieleen. Taukokäytös oli myös hautunut hyvin Uunon mielessä, sillä omaehtoisesti se tarjosi maahan menoa oikein rennolla mielentilalla taukomatolleen.
Eilen oltiin kuvauskeikalla töiden jälkeen ja Uuno pääsi mukaan leikkimään kultaisennoutaja Nessin kera. Kaveruksilla oli oikein mukavaa märällä sänkipellolla ja kyllä vaan oli väsynyttä poikaa kun mentiin siitä vielä julkisilla kotiin. Ei olisi Uuno jaksanut edes kävellä.
Huono tuurimme kaikenlaisten sattumusten suhteen on jatkunut, sillä aamulla huomasin pojan maitokulmahampaan olevan poikki ylhäältä vasemmalta. Noh, onneksi pystyin järjestämään huomiseksi töihin sellaisen raon, että saadaan kipeä hampaannysä pois häiritsemästä.
Huomenna menemme katsomaan perheemme tulevaa vahvistusta, joka toivottavasti saapuu keväällä. Jännittävää, siitä lisää myöhemmin. :)
0 kommenttia:
Lähetä kommentti