Vähän poju ihmetteli mitä keikuin hevosen selässä, mutta herkut taskussani voitti pelon ja Kamu lähti oitis mukaamme. Koko lenkin ajan se sitten jolkotteli hangessa hevosen tekemää uraa pitkin ja välillä pysähdyimme ja palkkasin koiraa selästä käsin. Olen tyytyväinen että se on näin rohkea hevosten kanssa. Pentuaikaan totutukset ovat tuottaneet tulosta! Kamu näytti myös paimenkoiran luontoaan, huomasin kuinka se välillä jolkotti ohitsemme ja jäi ojan pientareelle tuijottamaan hevosta, sitten se tuli taas taakse ja teki koko ajan laajaa kaarta, aivan kuin olisi ohjaillut meitä. Kuitenkin koira ei osoittanut mitään kiinnostusta hevosen jalkoihin, vaan piti hyvän turvavälin. Itselle tuli ihan intiaani olo kun ratsastin kirjavalla hevosella mukanani valkoinen sudenpentu....
Kaunis keli innosti minua taas tarttumaan kameraan. Zorro ja Kamu lähtivät innoissaan mukaani mökkitielle poseraamaan hieman. Punainen patukka oli mahtava lelu Kamun mielestä! Zorro on ollut aina innoissaan kaikesta heitettävästä ja oli tänäänkin koko ajan valmiina noutamaan. Kamu kuitenkin piti huolenaan ettei "isäpapalla" ollut asiaa noin kivaan leluun. Huomasin kuinka se vain yksinkertaisesti varasti patukan aina Zorrolta, eikä antanut sitä enää. :----D Zorro katsoi minua aina niin viattomana ja hölmistyneenä, kuin sanoen "Mamma hei, eitää oo reilua! Toi riiviö niinkun vaan vie sen multa! Auta nyt vähän?" ja nauru minulta pääsikin moneen otteeseen.
Malttoi ne pojat sitten vähän yhdessä poseraata myös, kun saatiin leikit leikittyä. Kamun koko uhkaavasti lähetyy Zorroa... Mutta nyt pakkaamaan, huomenna Joensuu kutsuu!
0 kommenttia:
Lähetä kommentti