Joensuun reissu tuli tehtyä

Aamu puoli kahdeksan startattiin kohti Nurmesta ja linja-auto asemaa. Meidän junamatka suunnitelmat peruuntui aikataulujen vuoksi. Kamu oli edellis iltana ilmeisesti aavistellut lähtöämme, kun kerran hänen tavaransa pakataan mukaan on jonnekkin lähtö?

Linja-auto matkaa meillä olikin Joensuuhun sellaiset kolme tuntia. Kamu pusutteli kuskin heti kättelyssä kun autoon noustiin ja siinä hetken kuunteli minun jaarittelua kuskin kanssa, joka ei millään olisi uskonut minua viisitoista vuotiaaksi. No sitten vallattiin auton takapenkki ja Kamu pani maate suorilta jaloilta. Seuraavan kerran poju heräsi vasta Lieksassa jossa tehtiin auton vaihto. Ja uni maistui jälleen kohti Joensuuta...

Joensuun linja-auto asemalla kun jäimme pois, muutamat ihmiset huomasivat että autossa oli matkustanut koira. Seuraava etappi oli tätini asunto Matarakadulla, Kamuun ei voinut olla kukaan ihastumatta. Kun oltiin syöty ja juotu pitkän matkan jälkeen, pääsi Kamu tapaamaan lapinkoira Nipsua, joka piristyi kummasti pennun tullessa taloon. Niin se vanhakin nuortuu kun on nuorta seuraa. Poikien leikit meni tosi hyvin yksiin ja saivat elellä ja olla paljon aidatulla takapihalla.

Lauantai aamuna puolenpäivän aikaan Hanna ja Maarit kurvasivat hakemaan minut ja Kamun tapaamaan Chaka siskoa! Tätä päivää olikin odotettu kovin innolla, kun jälleen tapaamme Maaritin ja sisko Chakan, ja ilo oli tutustua myös Hannaan. Maarit oli hyvin iloinen nähdessään Kamun ja tyytyväinen pojun kehitykseen ja järkkymättömään rauhallisuuteensa. Oli ilo kuunnellakkin kasvattajan kehuja koirasta, ehkä siitä tulee oikein komia poika myös ulkomuodoltaan? ;)

Vain kyllä oli sisaruksilla hauskaa, lumi vain pöllysi kun sisarukset juoksivat ja painivat kilpaa! Luultavasti Kamu ja Chaka muistivat toisensa, niin hyvin ne leikit yksiin menivät. Sen jälkeen tuli meitä moikkaamaan myös pieni 10 viikkoinen valkoisen alku, joka sopeutui yllättävän hyvin näiden kahden riehakkaan sisaruksen joukkoon. Hannan vanhempi sakemanni rouva myös paimensi penskoja pihalla. Saimmekin kokoon ihan neljän koiran miitin! ;) Paljon kuvasimme Maaritin kanssa koirien tohinoita, mutta onnistuin itse sähläämään kameran kanssa pilvisellä säällä sen verran että kuvat ovat aika pimeitä ja epäselviä. Se harmittaakin kovasti, mutta onneksi meillä oli tosiaankin kaksi kameraa ja Maarit sai tosi hienoja kuvia!

Seuraavana iltana Kamua nukutti hyvin, Nipsun kanssa tehtiin iltalenkki ja poju näytti jo silloin aivan kuin olisi unissaan kävellyt. Seuraavana aamuna se antoi minun nukkuakkin kahdeksaan ja makoili vielä puolistuntisen rapsuteltavana patjani vieressä. Kotimatka saattoi alkaa hyvin nukuttujen yöunien jälkeen ja onnistuneen reissun! Kiitos Maarit ja Hanna ihanasta päivästä...