Ohjaajan hanskat naulaan- fiilis

Viime päivinä olen taas paininut synkkien ajatusten kanssa tuon Rokin suhteen. Ajattelen vain että kaikki on turhaa mitä sen kanssa teen. On ylämäkiä ja alamäkiä, enemmän ehkä sitä jyrkkää alamäkeä. En osaa kouluttaa sitä. Perjantain treeneissä kuitenkin sain taas hieman tsempattua omia ajatuksiani ja fiilis nousi yllättävän hyvin siihen mukavaan tekemiseen. Ilman tunnetta, ettei meistä koskaan mitään tule.

Vuorossa oli taas Heureka treenit yhdessä Saran ja Kiden kanssa. Neiti oli kasvattanut itselleen mahtavan hienon turkin ja muutenkin kasvanut viime näkemästä todella paljon. Sara on opettanut neidin seisomaan niin hienosti että pakkohan kakara on käyttää muutamissa näyttelyissä. Minulla onkin haaveita, että mahdollisimman moni Kamun lapsukaisista tulisi kilpailemaan Joulukuussa Messukeskukseen Junior Voittaja titteleistä. Olisi mahtavaa nähdä näitä ihania siellä kehässä.

Treenin teemana omilla koirillani oli paikallaolot ja häiriön alla tekeminen. Rokin käytös ennen omaa vuoroaan raastoi hermojani, mutta sain säilytettyä iloisen mielen tehdessäni Kamun kanssa. Juniori kiljui ja hyppi ollessaan kiinni puussa ja joutuen odottamaan vuoroaan.

Kamulla oli hyvä asenne tekemiseen. Tehtiin yhdessä paikallaoloja siten, että Kide meni ensin maahan ja sitten käskytin isukin. Tehtiin istualtaan ja makuultaan. Sitten lopuksi luoksetuloharjoituksia ensin Kidelle ja sitten Kamulle. Molemmat suorittivat osuutensa todella hiensoti. Ihaillen katsoin kuinka viisi kuinen pentu pysyi rauhallisesti paikallaan kun iskä juoksi täysiä luokseni kutsun kuullessaan. Aika näyttää millainen monitoimikoira tuosta pikkulikasta tulee!

 Kide treenaa seuraamista

Sitten oli oman kauhukakaran vuoro. Roki momppi yli metrin korkeudella kaikilla neljällä jalallaan kun tajusi pääsevänsä hommiin. Minä rentoutin hartiani, hengitin pari kertaa syvään ja laskin viiteen. Kokemuksella voin sanoa, että kun tällä koiralla keittää yli niin oma mielentila täytyy saada todella seesteiseksi ja rauhalliseksi. Nytkin tällä meditaatioharjoituksella oli selvästi vaikutusta, sillä hetken päästä minulla istui sivulla perusasennossa kuuliainen koira joka pystyi hillitsemään hyvin vinkumisensa eikä ilmoille päässyt edes yhtä ilohaukkua. Tällä kertaa en laittanut koiraa hihnaan vaan treenasimme vapaana vaikaa Sara ja Kide heittelivätkin palloa vain vähän matkan päässä. Palkkasin Rokin hienosta rauhoittumisesta perusasentoon ja teimme muutaman kerran vaihtoa kahdella lelulla. Sen jälkeen otin aika pitkä seuraamispätkän kainalopalkkaa käyttäen. EuroJoen sininen pieni patukka on aivan super tähän hommaan. Se sujahtaa kainaloon todella hyvin ja pilkottaa sielä vain vähän. Käden asento voi olla miltein normaali vaikka patukka onkin kainalossa.

Seuraamiskaavio oli suunnilleen ylläesitetyn kuvan mukainen. Ensin pitkää suoraa pätkää koska koira oli niin hyvässä vireessä. Superpalkka ja sitten suoraan juoksuun mars. Roki kestää jo hyvin tahdinvaihdot ja 90 asteen käännökset. Täyskäännös ja napakka pysähtyminen on vielä ne joita joutuu treenaamaan.

Seuraamisen lisäksi harjoittelin paikkamakuuta. Se onnistui jälleen ihan kivasti häiriössäkin. Otin myös Rokille häiriötreeniä lelulla: heilutin vasemmassa kädessäni palloa niin sivulla kuin suinkin ylsin ja pyysin koiran sivulle tai seuraamaan. Oikeasta kontaktista naks ja heti palkka siten, että pallo tippui koiran nenän eteen. Mielestäni palkan tulosuunnalla on suurikin merkitys siihen, ettei koira opi ennakoimaan tai poikittamaan siitä syystä, että palkkaan sen halutusta asennosta poispäin. Voin kuvata videon joku kerta näistä pienistä kontakti harjoituksista.

Tänään kävin kentällä testaamassa kuinka valmiita olisimmekaan Alokasluokkaan. Häiriötreeniä toki tarvitaan mutta tässä liikkeiden valmiustila tällä hetkellä:

Paikalla makaaminen ryhmässä 1min: Onnistuu. Tarvitsee vieraita koiria häiriöksi ja toistoja vielä eriaikaan makuulle siirtymiseen.
Seuraaminen: Muuten hyvä, mutta täyskäännökset tarvitsevat vielä harjoitusta.
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä: Hieman vino maahanmeno ja välillä ei reagoi suoraan käskyyn vaan ottaa askeleen/pari.
Luoksetulo: Suoraan sivulletuloa täytyy vielä harjoitella hieman. Eteentulo keskeneräinen.
Noutoesineen pitäminen: Onnistuu.
Estehyppy: Onnistuu, mutta vaatii vielä toistoja.

Ohjaaja tarvitsee itevarmuutta ja uskoa tähän koiraan. Iloista mieltä ja vähemmän itsensä ruoskimista.

Hauskaa Heinäkuuta kaikille!