Kolmas kerta toden sanoo. Ei päde minuun. Vuosi on taas kulunut yllättävän nopeasti, tarpomalla ja rämpimällä. Lukeminen on ollut yhtä selviytymistä ja matovaation eteenpäin viemää. Tämä panostus ei auttanut tänäkään vuonna. Eilen töissä koulun vastaus lävähti suoraan kasvoille kesken iltavuoron, vaikka olin päättänyt katsoa tuloksen vasta perjantain vuoroni jälkeen. Puhelin tärisi sähköpostin merkiksi ja menin avaamaan postin ajatuksissani. Siinä se oli, suoraan isoilla kirjaimilla: Valitettavasti sinulle ei myönnetty opiskelupaikkaa.
Loppu aika töissä meni vähän sumussa. Vaikka olin jo varautunut kielteiseen päätökseen, päässäni velloivat ikävät ajatukset. Päällimmäisenä ajatuksena olin todella vihainen, niin vihainen että olisin voinut huutaa. Päätin laittaa kuvakaappauksen facebookin etusivulle asiasta, en jaksanut selitellä ihmisille. Kotiin päästyä tunteet heittelivät ja suurin vihan tunne hälveni, taisi siinä muutama kyynelkin vierähtää.
Nyt annan itselleni aikaa. Aikaa sulatella ja valmistautua ajatukseen siitä, että syyskuussa alkaa jälleen elämäni raskain ponnistus. Nyt edessä on vielä hetki lomaa ja ajatuksia muille asioille. Tulevana vuonna joudun nipistämään kaiken ajan elämästäni vain lukemiseen. Katsotaan saanko jotakin joustoa töistä tähän urakkaan, mutta vapaa-ajan käytön ongelmia ei varmasti tule.
1 kommenttia:
♥ Nyt pidät kuitenkin lomaa lukemisesta tämän kesän ajan, et edes mieti sitä! Sitten uusi suunnitelma ja sitä kohti. Sä teet sen vielä!
Lähetä kommentti