Pentujen kolmas viikko

Niin se aika vaan rientää ja pennelit ovat olleen maailmassa ihan pian jo neljä viikkoa. Vipinää pentulaatikossa ja sen ulkopuolella on riittänyt silmien aukeamisen jälkeen kun tämä lauma on vallannut itselleen lisää elintilaa. Pentulaatikon reunat eivät enää tätä sakkia pidättele ja niinpä taaperot ovat päässet katselemaan maailmaa vähän laajemmin. Oili on puuhastellut pikkuisten kanssa kaikenlaista aina kynsienleikkauksesta monipuoliseen käsittelyyn. Tänä viikonloppuna muutamat pentujen tulevat perheet kävivätkin jo ihastelemassa katrasta. Ihana kuulla miten reippaita ja luoksepäästäviä hännäheiluttajia siellä on koko sakki.

Junaliputkin on jo varattu, joten matka pentujen luokse on päivä päivältä vain lähempänä. Tuskin maltan odottaa!

Pojat 3 viikkoa

 Herra ruskea

 Herra Harmaa

 Herra Musta

 Herra Vihreä

Herra Sininen
 
Tytöt 3 viikkoa

 Neiti Keltainen

 Neiti Persikka

Neiti Punainen


_________________________

 Neiti Keltainen söpöilee

 

Pentujen 3-viikon kuvat Heikki Nummela ja muut
Riina Salopelto

NoseWork postaus tulossa kunhan kuvamateriaali saapuu!

Lue lisää

Hyvää Ystävänpäivää!

Roki ja Lumi painimassa Kartanonkoskella

Halusin kuvata teille pienen videonpätkän kun sisarukset tapasivat tänään taas pitkästä aikaa painien merkeissä. Dopamiinin eritys oli taattua kun tämä kauhukaksikko temmelsi pitkin koirapuiston hankia. Vaikka riiviöt ovatkin olleet niin haastavia tänä riiviömäisenä aikana, oli ihana katsoa kun kaksi samalla aaltopituudella olevaa riviötä purki riiviöenergiaa koiramaisesti leikkiean. :D Sisarusparvi täytti juuri kymmenenkuukautta ja alkavat olla kooltaa jo lähelle aikuista koiraa. Mieleltään nämä ovat kuitenkin pentuja ja vasta opettelevat koiramaisia elämänasioita.

Aikuistumisen merkkejä ei vielä ole juurikaan ollut havaittavissa, mutta ehkä pentueen nartut aloittelevat pikkuhiljaa ensimmäisiä juoksujaan. Roki ainakin oli välillä siskon peräpäästä sen verran kiinnostunut. 

 

 

Poikkesimme vielä kahvilla Lumin kotona ja katselimme miten pentuset käyttäytyivät sisätiloissa. Leikki olisi mielellään jatkunut miltein 2h painien jälkeen vielä sisälläkin, joten jouduimme laittamaan sisarukset omille paikoilleen vähän jäähylle. Enää ei junnukoirat väsyneet kuten ihan pentuaikoina. Juoksemisen jälkeen kuitenkin malttoivat hyvin odotella kahvinjuontia hetken jopa kyljellään lepäillen. Kotiin päästyämme alkoi Rokinkin luomet painaa sen verran että junnu malttoi nukkua jopa puolitoista tuntia. 

Ensi viikonloppuna olemme menossa Rokin kanssa Nosework alkeiskurssille ShowHau Centerille, joten postausta luvassa pitkästä aikaa ihan koulutusjutuista. 

Mitä mieltä olette sisarussuhteista koirien kanssa? Toimiiko koirienne leikit sisarusten kesken paremmin kuin muiden koirakavereiden? Millaista videokameraa suosittelisitte koirajuttujen kuvaamiseen?

Lue lisää

Pennut 2 viikkoa

Pentulaatikossa käy jo melkoinen kuhina. Pienokaiset tulivat maanantaina jo kaksi viikkoa. Oilin mukaan pennut ovat jo selkeästi alkaneet reagoimaan kun niitä on kutsunut laatikon reunalta. Loppuviikosta alkoi myös silmät aueta ja nyt onkin jo ainakin viidellä pennulla simmut auki. Myös matolääkettä on päästy jo ensimmäisen kerran tarjoilemaan ja kynnet leikkaamaan. Voi kun aika menee niin nopeasti.

Itse olen menossa katsomaan pupseja Maaliskuun ensimmäinen lauantai. Pennut ovat silloin miltein kuusi viikkoisia. Eiköhän siellä sitten jo melkoinen kuhina käy ja pennuista varmasti jo näkyy hieman luonteenpiirteitäkin.

Pojat

***

Musta poika

Vihreä poika

Harmaa poika

Sininen poika

Ruskea poika

Tytöt
***

Keltainen tyttö

 Persikka tyttö

Punainen tyttö

Kakki pentujen 2-viikkois kuvat Heikki Nummela

 Ja oma penskani tänään jo 10kk!

Lue lisää

Maailma on pieni

Tänään avasin taas pitkästä aikaa Kamun oman kansion, josta löytyy sen sukutaulu ja kaikkea ihanaa pentupäiväkirjasta aina pieneen kaulanauhaan. Laitoin Oilille sukutaulusta lisää infoa ja silmäni osuivat erääseen kuvaan. Maarit oli aikoinaan tehnyt A-pennuille kattavan kansion, josta löytyy valkoisenpaimenkoiran historia ja kaikki pentusuunnitelmasta sukutauluun. Hän oli jopa etsinyt kuvia pentueen sekä isän että äidin puolen sukulaisista. Tuijotin pitkään kuvaa, jossa oli  Kamun isänisä Balu-Snow of the White River eli "Snow"

Katseessa on niin paljon tuttua...

Jos joku olisi laittanut kyseisen kuvan nenäni eteen ja olisin joutunut nopeasti sanomaan kuka kuvassa olisi, niin kyllä vastaukseni olisi ollut Kamu. Hetken kuvaa ihmetellessäni lähdin tutkiskelemaan Internetin ihmeellistä maailmaa. Vähäisen ajan surffatessani silmiini osui Daniela Beyerin kotisivut ja olemukseltaan tuttu Snow. Harmikseni luin kotisivuilta Snown kuolleen jo vuonna 2012.

Jatkoin tutkimuksiani Facebookin sivuille ja hain Danielan nimen. Silloin se viesti lävähti naamalleni. FB oli jostain kumman syystä hukannut Danielan vuonna 2011 laittaman viestin, jossa hän kertoo omistavansa Kamun ukin ja ihmettelevän koirien yhdennäköisyyttä. Vastasin hänelle oitis ja kyselin Snown elämästä enemmän. Minulle meinasi tulla tippa linssiin kun luin Danielan kertomusta Snow`sta. Se oli hänen unelmiensa koira, joka rakasti ihmisiä ja vettä. Minusta tuntui koko ajan että hän kertoisi omasta koirastani.

Lopuksi kerroin, että Kamu on A-pentueesta tämä arvokkaan Snow-liitteen kantaja, aivan kuten jo isänsä ja isänisä. Daniela oli kovin yllättynyt vielä kertoessani, että Kamun jälkeläiset syntyivät 25.1. sillä kyseinen päivä on myös edesmenneen Balu-Snown syntymäpäivä. Kuka tietää jatkuuko Snow-liite myös Kamun jälkipolville...

Kaikki tämän sivun kuvat ovat Daniela Beyerin ottamia ja kuvissa esiintyy Snow

Lue lisää

Nuku vain jos väsyttää

Kamun ja Giran pennut syntyivät 25.01.2016 klo 00.15 ja 04.00 välillä. Yöllä maailman näki yhteensä 10 pentua, joista viisi oli poikia ja viisi tyttöä. Valitettavasti viimeinen tyttöpentu syntyi kuolleena. Ilmeisesti sen kalvo oli puhjennut liian aikaisin, koska elvytyksistä huolimatta se oli eloton. Gira alkoi heti hoitaa pentuja huolellisesti. Viikon mittaan Violetti tyttö ei saanut painoa lisää, eikä kasvanut samaan tahtiin muiden kanssa. Huoli pennusta oli suuri. Lisämaidosta huolimatta pentu laihtui eikä osannut imeä yhtä reippaasti kuin muut. Väistämättömästi Violetti tyttö nukkui pois sunnuntai yönä. Pennussa ei päällisin puolin ollut mitään poikkeavaa laihtumista lukuunottamatta.

Tunteet ovat murheelliset ja ristiriitaiset. Pohdin oliko viisasta antaa Kamua jalostuskäyttöön. Syytin aluksi itseäni, mutta onneksi sain mieleni selkeytymään pian. Tosi asia on, että pentue oli suuri ja luonnonvalinta tarkoitti tämän menevän näin. Ihminen pystyy paljon tekemään valintoja koiranjalostuksessa, mutta aivan kaikkea ei yksin pysty ennustamaan eikä päättämään. Tässä pentueessa yhdistyy kahden eri koiran geenit, enkä pysty sanomaan mistä pennun kuolema johtui. En halua kuitenkaan syyllistää itseäni, vaikka tuntuu tosi pahalta. Kasvattaja-Oilin pentulaatikossa kuitenkin tuhisee kahdeksan elinvoimasta pientä valkoista, joille on jo miltein kaikille ihanat kodit. Surun ja pettymyksen keskellä toivon, että edessä on vielä monta ilon hetkeä.

***
LILA
25.1.-31.12016

Keinutan, kuuntelen

sut suojaan peittelen.

Keinutan, myöhä on

jo kuulen aallokon.

Yötä vasten vaikka lähdet

jatka vain vaikka on

se suuri suunnaton.

Ethän pelkää pimeää

siel on monta kynttilää.

Nuku vain jos väsyttää

vielä valvon vierellä.

Ja viimein sun matkaan

ei pääse saattajatkaan.

Ja lohtu on mulle

että siellä on kaikki sulle.

___________

Alla sydänkäpyset viikon ikäisenä 

 Sininen poika

 Vihreä poika

 Musta poika

 Harmaa poika

Ruskea poika

Persikka tyttö 

Keltainen tyttö

 Punainen tyttö

Jouduttiin tänne koriin siivouksen ajaksi ^^

Kaikki pentujen potrettikuvat Heikki Nummelan käsialaa ja alhaalla olevat kuvat Oili Nummela

Lopuksi oli ilo huomata, että Koirablogit.net oli valinnut meidät viikon nostoksi ja kommentoinut blogiani näin:"Allekirjoittanut kiinnitti ensimmäisenä huomiota blogiin saapuessaan mukavista mielipidepostauksista. Teksti on reflektoivaa ja sujuvan pohtivaa, tehden mukavia havaintoja arjesta. Pari kirjoitusta alempana vastaan tuli kirjoitus syntyneistä koiranpennuista – mikä ihana syy seurata blogia, vaikkei niitä pentuja näkyisi blogin puolella niinkään paljoa! Arkikuulumisia on mielestäni nykyään blogeissa aika vähän, mutta mukavaa lueskella ihan ajatuksenkulusta ja koirien kommelluksista. Enemmän allekirjoittanutta kiinnostaisi kuulla kirjoittajan opinnoista oppisopimusopiskelusta klinikkaeläinhoitajaksi! Kuvat ovat mieluisia katsottavia – valkoinenpaimen koira on näyttävä pörheän turkin ja tummien piirteiden kanssa lumisessa maisemassa. Videot toisivat mukavaa piristystä kuvien ja tekstin sekaan, vaikkei blogi ole mielenkiinnoton tällä hetkellä ollenkaan. Toivottavasti koirien kanssa päästään pian harrastuksiin käsiksi ja saadaan kuulla niistäkin kirjoitusten muodossa. :)
– Karoliina / koirablogit.net"

Tämä allekirjoittanut voi kommentoida sen verran, että postausta opinnoista voisin rustailla jo pikemmiten, kunhan saan teille kuvailtua mielenkiintoista kuvamateriaalia töistä, lupien kera tietenkin. :-) Oppisopimusopiskelu on päiväopintoihin verrattuna moninkertaisesti käytännönläheisempää, joten haluan esittää teille paljon kuvia.

Poikien harrasturintamalla olen ollut huono ihminen nyt tämän syksyn ja kevään. Toukokuussa kiireet helpottavat koulun osalta ja muutenkin, joten suunnitelmia kesäksi kyllä on. Pentukuvilla ja pentutreeneillä tulen teitä varmasti kiusaamaan jatkossakin, sillä hieman voin jo paljastaa että yksi Kamun pienistä prinsessoista muuttaa tänne iskän asuinseudulle.

Olkaahan kuulolla.

Lue lisää