Jokavuotinen messari päivitys

Jälleen on takana koiramessut vuosimallia 2019. Uuno oli ilmoitettuna epäviralliseen puppy showhun molemmille päiville, silläkin varauksella että toinen kives edelleen seilailee. Ja niinhän siinä kävi, että lauantaina kives huiteli omilla teillään, mutta tuomarin mielestä kuitenkin tunnettavissa. Uuno esiintyi kehässä kuin vanha tekijä ja saatoin olla pikkaisen ylpeä herra viisi kuisesta. Arvostelukin oli oikein ihana:

Sopivan kokoinen. Hyvät mittasuhteet. Hyvä pää, isot korvat. Tasapainoiset kulmaukset. Hyvä luusto. Hieman pehmeät ranteet. Hyvä runko. Oikeanlainen karva. Erinomainen luonne. Lupaavat liikkeet. Valitettavasti tällä hetkellä tässä kehässä tuntuu vain toinen kives.

Sunnuntaina oli jälleen päivä uusi ja nytkin tuomari tykkäsi Uunosta oikein kovasti. Tuli oikein erikseen sanomaan, että upea pentu, jolta hän kyllä tuntee molemmat pallit. No minulla ei ollut asiasta valittamista ja olin oikein tyytyväinen kun Uuno laitettiin parasuros-kehässä ykköseksi. Eipä aikaakaan kun juostiin jo roppikehässä ja saatiin kouraan se "kirkkain" ruusuke. Jälleen arvostelu imarteli tätä pientä juuri viisi kuukautta täyttänyttä pentuani!

PU1, ROP PENTU, KP "5kk Leikkaava purenta. Erittäin lupaava. Kaunis pigmentti ja ilme. Erittäin lupaava ylälinja sekä rintakehä. Erittäin hyvät tasapainoiset kulmaukset. Liikkuu erinomaisesti. Esiintyy ja esitetään hyvin. Molemmat kivekset joskin toinen vielä hieman "liikkuvainen"."

Lue lisää

Canircoss päivän antia ja aksatreenejä

Viime lauantaina oltiin Uunon kanssa ilmottauduttu ensimmäiseen viralliseen canicross treeniin Nurmijärvelle. Meidän seura (josta itse olen nyt treenitauolla) järjesti mukavan talvipäivän ja mahdollisuuden tutustua lajiin. Itse halusin ilmottautua mukaan Uunon kanssa lähinnä häiriötreeniin ja vähän testaamaan tasoa missä nyt mennään.

Uunolla ei ollut ongelmia paikan päällä muiden koirien tai ihmisten suhteen, valppaana se seuraili ympäristön tapahtumia. Valjaat ja muut vetovermeet kun saatiin niskaan niin johan tuli pentuun intoa. Ekaa kertaa se oikein haukkui lähtötilanteessa kun pääsi kierrokselle toisen koiran perään. Lenkki oli yhteensä noin 400m mittainen ja matkalla oli yhteensä kolme välipalkkaajaa. Uuno paahtoi liina tiukalla koko matkan ja ei olisi edes malttanut syödä kaikkia palkintoja matkan varrella, vaan kiire oli maalia kohti. Hyvin on tuottanut tulosta meidän pienet treenit, jossa tärkein teema on ollut palkalle focusointi.

Päivästä jäi käteen hyvä fiilis siitä, että koiraa on viety oikealla tavalla eteenpäin ja seuraavaksi lähdetään opettamaan suuntia. Lenkillä ollaan jo tehty "oikea" ja "vasen" käskyjä aina kääntyessä, mutta nyt voidaan ottaa mukaan ihan ruokakupeilla treenattava malli. Eli koiralla treenikamat niskaan ja lähetystä kahden ruokakupin välillä. Tärkeää on muistaa itse kääntää pää huudettuun suuntaan, jotta koira oppii myös takaa tulevan äänen suunnan ja näin kääntyminen helpompaa.

Hallitreenistä meillä on ollut nyt kuukauden tauko ja ilmeisesti se oli tehnyt hyvää Uunolle. Pentu on kovin hassussa kasvuvaiheessa nyt kun jalat ottavat kasvupyrähdystä ja meno vaikuttaa aika honkkelilta. Vaikka tosiaankaan en itse ole mikään agilityihminen, Uuno on päättänyt että tuo laji sopisi hänen makuunsa. Jo pikkupetuna se tykkäsi juosta putkirallia ja nyt ollaan joka kerta tehty tokon lisäksi myös esteillä jotain treeniä. Hyvää kehonhallintaahan se on ja mielenvirkistettä molemmille.

Tänään mentiin ensimmäistä kertaa viiden esteen radanpätkä ja voi miten hienosti pikkuvalkoinen juosta kipitti. Hakeutuu hyvin varsinkin putkille, eikä ole moksiskaan ohjaajan puolen vaihdosta.



Samalla tehtiin paikallaolotreeniä, seuraamista ja sivulle tuloa alustan kanssa. Meillä on vielä yksi yksäri käyttämättä Johannan kanssa, joten muutamaa vinkkiä kaipaan ennen kuin sivulle tulo on kunnossa. Jään joulukuun lopussa äitiyslomalle, joten tässä on nyt sitten hetki aikaa treenata Uunon kanssa enemmän ennen kuin perheenlisäys putkahtaa maailmaan. Jännittävää.

Lue lisää

Vetotreeniä pennun ehdoilla

Meilä oli oikein mukava viikonloppu vetotreenien, näyttelytreenien ja sisaruspainien merkeissä. Niin mukavaa, että nyt olenkin sitten ilmeisesti vilustunut tai saanut muuten vain jonkun nuhakuumetaudin ja parantelen oloani kotosalla lämpimän juoman kera.

Haluan tässä tekstissä kertoa hieman meidän vetoharjoitteluista Uunon kanssa. Vetotreeni pennun kanssa jakaa mielipiteitä ja on olemassa "kuppikuntaa", joka ei edes näytä valjaita koiralle ennen kuin se on virallisesti luustokuvattu. Tämä ryhmä pitää koiran muutenkin aika pumpuliin käärittynä sen pentu- ja kasvuajan.

Pääasia tässä (ihan niin kuin muissakin lajeissa) harjoittelussa on se, että kaikki tehdään pennun ehdoilla leikkimielisesti ja ilman raskaita vastuksia. Valjaiden käyttö on ollut alusta saakka koiran ehdollistamista tiettyihin välineisiin. Valjailla saa mennä täysiä ihmisen edellä paikasta A paikkaan B.

Vetoharjoittelu pennun kanssa koostuu meillä seuraavista asioista:

1. Pentu saa monipuolista liikuntaa erilaisissa maastoissa vapaana. Se oppii hallitsemaan kroppaansa ja kehittää tuki- ja liikuntaelimistöään.
   
2. Sen kanssa on harjoiteltu lähetyksiä palkalle sekä minun luokseni, että pois minun luotani. Paimenen kanssa harjoitellessa pidän tärkeänä opettaa alusta saakka ohjaajan luota lähtemisen vahvaksi, sillä ovat aika "mammanpoikia".  Yleensä superpalkka on tullut mieheltäni ja minä olen vain kehunut Uunoa.
   
3. Lähdöissä ollaan harjoiteltu alusta asti oikeaa mielentilaa ja focusta kohti maalia. Lähtölaskentaa otettu mukaan kolmesta alaspäin ja lähtökäskynä meillä "veto".
   
4. Matkat lähdöstä maaliin juoksemiselle ovat olleet noin 30-50m. Aluksi palkkaaja oli aina näkyvissä, mutta harjoitusten edetessä Uunolle alettiin aika pian tehdä myös "tyhjälle" lähtöjä, eli palkkaaja oli piilossa mutkan takana.
   
5.  Kun pentu oli tehnyt lähetyksiä sekä näkyvälle, että piilossa olevalle palkkaajalle, aloin ottaa mukaan juoksuhäiriön. Aluksi ihminen lähti hölkkäämään vain perään ja lopulta sen perässä sai pinkoa jo ihan täysiä.
   
6. Kun pentu on kestänyt juoksuhäiriön, sillä on tehty satunnaisia "vetoja" myös joustoliinalla ja valjailla. Veto on ollut olematonta, lähinnä paineen tunnetta valjaissa, joten mitään juoksua kummempaa fyysistä rasitetta tästä ei vielä ole seurannut.
   
7. Jo pennun kanssa tulee muistaa huolellinen lämmittely ja palautuminen pienistäkin harjoituksista. 

Treeni enimmäkseen vapaana juoksua ja palkan vahvistamista.

Lue lisää

Sateinen ja märkä syksy

Marraskuun pimeät ja sateiset päivät ovat kyllä tappaneet ulkoilu- ja treenimotivaation miltein täysin. Uunon kanssa ollaan tehty pientä olohuonetottista, lähinnä noutoa, luopumista ja perusasentoa. Käydään säännöllisesti Johannan yksityistunneilla ja hallilla treenaamassa agilityä. Silti minusta tuntuu, että edistyn tokon suhteen niin kauhean hitaasti. Tunne johtunee siitä, että nyt koiraa tulee koulutettua ilman houkuttelua ja tekninen osaaminen edellä. Silloin ei voi laittaa ns . "mutkia suoraksi" ja oppiminen onkin hieman hitaampaa. Toivottavasti näin kuitenkin saadaan aktiivisesti ajatteleva ja teknisesti hyvin suorittava tokokoira.

Uunon kanssa ollaan edelleen treenattu myös vetojuttuja ja viikko sitten otettiin ekat juoksupätkät jo ihan valjaiden kanssa niin, että ihminen juoksee perässä. Tosi hienosti juoksi palkalle joko minun tai mieheni luokse. Ilmottauduttiinkin jo Uunon kanssa marraskuun lopulla pidettävään canicross päivään, jossa saadaan varmasti hyvät vinkit tulevaan.

Lue lisää

Kuulumisia pentuarjesta

 
Viikot vierii jälleen sellaista kyytiä, ettei meinaa perässä pysyä. Uuno kasvaa ja järkeistyy kovaa vauhtia, miten onkaan ihana huomata sen oppineen jo niin paljon haluttuja käytöstapoja arjen keskellä. Treenailut on jäänet hieman vähemmälle kiireiden vuoksi, mutta pientä puuhastelua ja "tapakasvatusta" on tehty koko ajan.

Viime torstain hallitreeni meni taas hienosti: Uuno oli sitä mieltä, että hän on agilitykoira! Tein pennulle hyppysarjaa pelkillä rimoilla (kehonhallinta mielessä) ja "putkirallia", eli muutaman putken pätkiä peräkkäin. Suurimmaksi osaksi harjoittelin paikallaoloa esteiden takana, jotta tämä käytös iskostuu tarpeeksi vahvaksi pennun mieleen. Taukokäytös oli myös hautunut hyvin Uunon mielessä, sillä omaehtoisesti se tarjosi maahan menoa oikein rennolla mielentilalla taukomatolleen.

Eilen oltiin kuvauskeikalla töiden jälkeen ja Uuno pääsi mukaan leikkimään kultaisennoutaja Nessin kera. Kaveruksilla oli oikein mukavaa märällä sänkipellolla ja kyllä vaan oli väsynyttä poikaa kun mentiin siitä vielä julkisilla kotiin. Ei olisi Uuno jaksanut edes kävellä.

Huono tuurimme kaikenlaisten sattumusten suhteen on jatkunut, sillä aamulla huomasin pojan maitokulmahampaan olevan poikki ylhäältä vasemmalta. Noh, onneksi pystyin järjestämään huomiseksi töihin sellaisen raon, että saadaan kipeä hampaannysä pois häiritsemästä.

Huomenna menemme katsomaan perheemme tulevaa vahvistusta, joka toivottavasti saapuu keväällä. Jännittävää, siitä lisää myöhemmin. :)

Lue lisää