"Odotamme pennuista terveitä ja hyväluonteisia koiranalkuja, joiden toivomme löytävän omat paikkansa harrastavista kodeista. Molemmat vanhemmat ovat avoimia ja ihmisystävällisiä ja niiden kanssa on harrastettu runsaasti tottelevaisuutta ja metsälajeja sekä lisäksi agilityä ja VEPEÄ. Myös näyttelyissä vanhempien kanssa on käyty toteamassa niiden rodunmukaisuus ulkomuodollisesti. Arkielämä niiden kanssa on helppoa ja palkitsevaa.
Jos pentuja maailmaan meille suodaan, niin ne tulevat kasvamaan perheemme arjessa mukana heti päivästä yksi alkaen. Pennuille pyritään antamaan mahdollisimman monipuoliset kokemukset asioista ja elämästä jo pikkupentuvaiheessa ja niitä tullaan totuttamaan myös kodin ulkopuoliseen maailmaan heti, kun se on turvallisesti mahdollista. Pentujen tukena ja opettajina ovat perheessämme Gira-emän lisäksi niiden isoisä Pörri, isotäti Bella sekä velipuoli Rico, joten laumakäyttäytyminen ja koirasosiaalisuus myös tulevat tätä kautta niille tutuiksi."
Toivon koko sydämestäni tälle yhdistelmälle onnistumista niin luonteiden kuin terveydenkin puolesta. Pennut tulevat varmasti olemaan melkoisia elohiiriä, joten toivotaan parasta, että hyvät ja harrastavat kodit tulevaisuudessa löytyvät. Jos ajattelet olevasi aktiviinen koira-ihminen, joka voisi tarjota Kamu-juniorille rakastavan ja huolehtivan kodin, jossa se saa oikeassa suhteessa rajoja ja rakkautta, ole yhteydessä suoraan Oiliin. Minä uroksen omistajan olen valmis jakamaan kaikkia kokemuksia (hyvät ja huonot) ja kuulen mieluusti pennuista ihan niiden koko elämän ajan. Melkeinhän tässä tulee jo tippa linssiin vaikkei ole edes pentuja alulle laitettu!
Eilen lähdin ajelemaan kohti Turkua (missä C-pennut ovat syntyneet) ja katsomaan pentusia ensimmäistä kertaa. Heti kun ovesta astun sisään oli koko pesue minua vastassa. Voi sitä tassujen töminää ja naskalihampaiden määrää. Pentueen emä (Kamun sisko) Nuka on minulle jo entuudestaan täysin tuttu kuvankaunis valkkarineiti, josta on kuoriutunut oikein loistoäiti. Olen tottunut näkemään Nukan aina sellaisena leikkisän avoimena valkkarina, josta ei työmotivaatio ole kesken loppunut. Nyt olin aivan hämmästynyt kuinka koiran ilme olikaan muuttunut. Iloisen ADHD:n katseessa jokin oli muuttunut, tilalle olivat tulleet äidilliset tähtisilmät, jotka tuikkivat edelleen iloisuutta, mutta niin rakastavaa kärsivällisyyttä. Nuka oli koko kaksipäiväisen vierailuni ajan aivan käsittämätön. Se hoisi ja leikitti pentuja, oli vieraiden silitettävänä ja antoi näiden omien veljiensä olla pentujen kanssa aivan vapaasti samalla takapihalla. Aivan käsittämättömän upea äitikoira.
Itse pennun valinta oli äärimmäisen vaikea. Olisin voinut ottaa jokaisen niistä. Koko katras on niin tasainen sekä luonteiltaan, että rakenteeltaan, joten valinta oli äärimmäisen vaikea. Kuitenkin jo muutamassa tunnissa pieniä eroja yksilöiden välillä oli selkeästi havaittavissa. Tuleva pentuni on värikoodiltaan Turkoosi, joka on kyllä porukan vilkkaimmasta päästä. Vaikka kuinka vanotin itselleni, ettei sitä kaikista ärhäkintä niin minkäs teet kun se huomioni aina vei. Roki on ilmeeltään todella terhakan oloinen ja rakenteeltaan sirpakka ja sopusuhtainen. Pennuista ei odoteta mitään jättiläisiä, joten toivotaan hyvää harrastuskoiran rakennetta. Luonteeltaan poika näytti tosiaan olevan vilkas ja tempperamenttinen. Tänä aamuna hihnakävelyä opetellessa tuli huomattua ettei herra ihan heti tee mitä häneltä odotetaan (:D).
Lauantai aamuna lähdemme hakemaan pojua kotiin. Kamu otti Turussa koko pesueen vastaan oikein isällisesti. Hän olisi vain halunnut pestä ja hoitaa pentuja vaikka yöhön asti. Herra Turkoosi ihastui enoon ikihyväksi, sillä aamulla muiden sisarusten leikkiessä poika istui pentuaidan juuressa ja tuijotti Kamua niin kauan kuin viimein nukahti.
11 kommenttia:
Onnea tulevasta perheenlisäyksestä! :) Pikkuinen onkin meijän Novan velipuoli (Moran puolelta.) Kiva jatkossakin täältä lueskella juttuja siitä :)
Oi mitä ihania pörriäisiä :D Onnea perheenlisäyksestä!
OI hienoa ja kiitos:) Pojasta kuulette blogin kautta varmasti. Onko Novalla blogia?
Kiitos! Vielä pari päivää ja lähdemme hakemaan pojan kotiin. ^^
On joo! En tiiä näkyykö se tossa mun profiilissa mutta osoite on: http://valkoinennova.blogspot.fi/ :)
Onnea perheenlisäyksestä valloittavia lapsia! Olenkin blogiasi lueskellut pidempään, nyt oli minunkin pakko kommentoida, sillä meillä asuu myöskin velipuoli Turussa (Moran ja Giran lapsi) :) Mukavaa alkavaa kesää teille!
Hienoa! :-) Kamulle onkin tulossa pennut Giran kanssa ensi vuonna/ tämän vuoden lopulla. Millainen velipuoli siellä Turussa asustelee? Hyvää alkavaa kesää.
Onnea perheenlisäyksestä! Jotenkin kuitenkin kummastuttaa että siitä kun luovuit Kefestä ei ole ajallisesti kovinkaan kauan ja nyt olet jo ottamassa uutta, vaikka silloin korostit että Kamun rinnalle et halua ottaa enää toista koiraa. Toivotaan kuitenkin parempaa onnea tämän pennun kanssa, jotta koti ei vaihtuisi enää kesken :-)
Rudy on tuollanen vilkas iloinen tapaus. Sen kanssa on helppo liikkua eri paikoissa ja se on ollut tosi "helppo" pentu siinä mielessä että se on ollut tosi reipas ja rohkea, ei tuhonnut mitään, yksinoloissa ei ongelmia yms. Toki tälläsii nuoren uroksen juttuja välillä (Rudy on melko viriili tapaus ja hajut meinaa välillä viedä miestä.) Me treenataan kerran viikkoon hallilla ihan lapsenkengissä tokojuttuja ja koira on kyllä tosi pätevä ja oppivainen. Voi palkata namilla ja on kovasti lelujen perään myös. Rudy on tosi pienikokoinen uros. Asustaa tosiaan meillä sijoituksessa. Meillä ei ole blogia mutta Facebookissa on varmaan julkisenakin joitain kuvia jos kiinnostaa nähdä :)
Olen vieläkin sitä mieltä, että Kamu menisi ihan hyvin ainoana koirana ja saisin sen kanssa sammutettua tätä harrastamisen paloani. Niinkuin olen Kefe asiasta kertonut, siihen liittyy muutakin kuin vain kertomani. Nyt teen yhteistyötä hyvin tuntemani ihmisen kanssa, eikä minulla ole huolen häivää taustajoukoista. Olen onnellinen siitä, että Kefe on nyt perheessä jonne se sopeutuu!
Tosiasia kuitenkin on, että kahden vuoden päästä (jolloin pentu alkaa olla kunnolla harrastusvalmis) on Kamu jo kahdeksan vuotias. Lajit joita harrastamme, eivät ole sieltä kevyimmästä päästä. Ja tässä elämäntilanteessa myös poikaystäväni on kiinnostunut tekemään koirien kanssa ja osallistumaan niiden arkeen. Tuskimpa päätökseni sen enempää selittelyjä kaipaa, aika näyttää mitä tuleman pitää. Roki on aivan mieletön pentu ja mikä parasta, arkuudesta ei ole tietoakaan. Se on minusta jo niin hyvä lähtökohta, että onnellinen olen.
Kuulostaapa hyvältä. Minä täällä vähän elättelen toiveita, ettei Rokista kasvaisi niin suuri (vaikka eihän Kamukaan ole sieltä isoimmasta päästä) kuin Kamusta. Olisi sitten ketterä poika agilityssä ja muutenkin käyttökoiran rakenne ei minusta saa liian raskas olla. :)
Lähetä kommentti