keskiviikko 17. toukokuuta 2017

OHI ON ja kesälaitumille!

 

Tämä teksti on nyt hyvä kirjoittaa pois alta kun pahin päänsärky ja heikotus on takana. Tulosten tultua tuskin pystyn kirjoittelemaan aiheesta ihan heti koska itsensä on kasattava jostain sieltä suon perukoilta taas uudelleen. Huomaatteko kuinka positiivisella mielellä olen jälleen?

Itse koeaamuna en tuntenut minkäänlaista eriskummallista fiilistä. Olen yleensä aika jännittäjä ja nyt olo oli tyynen rauhallinen, mutta jokseenkin vakava. Tunnelma alkoi latistua mielessäni aika äkkiä kun näin ihmismäärän virtaavan ovista sisään odottelemaan saleihin pääsyä. Kaikilla oli sama haave kuin minulla.

Itse koe oli mielestäni hieman kummallinen, ei oikein mitään selkeää teemaa ja aika matemaattinen. Laskutehtävissä ei annettu paljon arvoja vaan enemminkin vain tunnuksia. Siitä sitten vaan pyörittelet kaavoja ja johdat yhtälöitä. Biologian osalta tehtävät olivat ihan kivoja mutta jokseenkin sama sekametelisoppa jatkui näissäkin.

Avattuani koepaperin aloitin aivan uudella taktiikalla. Olin päättänyt etten puuduta itseäni monivalinnoilla vaan käytän jaksamistani suoraan suuremman pistemäärän tehtäviin. Uusi taktiikkani oli toimiva. Revin kaavaliitteen takasivulta ja lähdin pläräämään sivuja lopusta alkuun. Ei ollut minun tärppikysymyksiä mutta muutama tehtävä ponkaisi heti silmilleni positiivisissa merkeissä.

Fiilikset menivät vuoristorataa. Välillä oli hyvä flow-tila ja sitten mentiin taas syvissä vesissä. Iloa toi jokainen tyyppi joka luovutti heti kellon lyödessä kymmenen. Onpa julmaa iloita siitä, ettei joku onnistunut mutta en mahtanut mitään.



Aika meni yllättävän nopeasti vaikka välillä tuli kelloa vilkuiltua. Olin valmis noin kymmenen minuuttia ennen ajan loppumista ja pääsin palauttamaan ennen ruuhkaa. Tällä kertaa monivalinnoista ei saanut miinuspisteitä jos jätti vastaamatta, joten taktikoin sieltä vain varmoja kysymyksiä. Papereita palauttaessani tunsin itseni todella väsyneeksi. Päänsärky oli mojova, mutta ulos astuessani tunsin, että nyt oli jotenkin helpompi hengittää.

Vaikka olin päättänyt etten märehdi pääsykoetta enää sen enempää kun salin ovesta ulos astun, niin kuinkas ollakkaan, sorruin vähän vain vilkaisemaan mallivastauksia. Harmitus ja pahamieli oli väistämätön. Olin luottanut itseeni muutamassa tehtävässä oikein kunnolla ja niin ne vaan olivat menneet miltein nollille. Suljin selaimen ja päätin etten katso sivua enää kertaakaan.

Nyt on pakko puskea ajatukset eteenpäin ja nauttia alkavasta kesästä. Rentoutua ja kerätä voimia. Sillä niitä tarvitaan, joko seuraavan vuoden samaan urakkaan tai sitten oikeasti opiskeluun.



6 kommenttia:

Maarit kirjoitti...

Nyt pidät ihan kunnolla lomaa (ainakin lukemisesta) ja nautit alkavasta kesästä! Olet tehnyt jälleen parhaasi! <3

Anonyymi kirjoitti...

Täällä ilmoittautuu toinen tänpäiväsessä eläinlääkiksen kokeessa ollut! :D Aika samanlaisia fiiliksia kuin sullakin.. En tosin ole katsonut mallivastauksia, niin ei tule liikaa märähdittyä kokeesta. Parasta, että urakka on ohi (ainakin tältä erää) ja voi ruveta nauttimaan kesästä! :)

Anonyymi kirjoitti...

Täällä yksi kohtalotoveri. Itse uskaltauduin kans kurkkaamaan mallivastauksia ja voi itkuparku :D Olin jollain tavalla positiivinen kokeen jälkeen, mutta nyt saa kyllä unohtaa toiveet kouluun pääsystä tänä syksynä. Mukavaa kesää sulle!

Ronja kirjoitti...

Parhaani yritän nyt olla lomalla :D

Ronja kirjoitti...

No onneks en oo ainut! Minä erehdyin vähän katsomaan ja samalla lukasin taas Älyvuodosta "miten helppo koe" olikaan. Ei olis meinaan kannattanu! Nyt vaan pitää aatella et ei se miettimällä enää muuksi muutu.

Ronja kirjoitti...

Sitten ei auta kuin vaan koota itsensä ensi syksyyn! Se on vähän itselläkin kummitellut mielessä. Hyvää kesää! :-)