Vetotreeniä pennun ehdoilla

Meilä oli oikein mukava viikonloppu vetotreenien, näyttelytreenien ja sisaruspainien merkeissä. Niin mukavaa, että nyt olenkin sitten ilmeisesti vilustunut tai saanut muuten vain jonkun nuhakuumetaudin ja parantelen oloani kotosalla lämpimän juoman kera.

Haluan tässä tekstissä kertoa hieman meidän vetoharjoitteluista Uunon kanssa. Vetotreeni pennun kanssa jakaa mielipiteitä ja on olemassa "kuppikuntaa", joka ei edes näytä valjaita koiralle ennen kuin se on virallisesti luustokuvattu. Tämä ryhmä pitää koiran muutenkin aika pumpuliin käärittynä sen pentu- ja kasvuajan.

Pääasia tässä (ihan niin kuin muissakin lajeissa) harjoittelussa on se, että kaikki tehdään pennun ehdoilla leikkimielisesti ja ilman raskaita vastuksia. Valjaiden käyttö on ollut alusta saakka koiran ehdollistamista tiettyihin välineisiin. Valjailla saa mennä täysiä ihmisen edellä paikasta A paikkaan B.

Vetoharjoittelu pennun kanssa koostuu meillä seuraavista asioista:

1. Pentu saa monipuolista liikuntaa erilaisissa maastoissa vapaana. Se oppii hallitsemaan kroppaansa ja kehittää tuki- ja liikuntaelimistöään.
   
2. Sen kanssa on harjoiteltu lähetyksiä palkalle sekä minun luokseni, että pois minun luotani. Paimenen kanssa harjoitellessa pidän tärkeänä opettaa alusta saakka ohjaajan luota lähtemisen vahvaksi, sillä ovat aika "mammanpoikia".  Yleensä superpalkka on tullut mieheltäni ja minä olen vain kehunut Uunoa.
   
3. Lähdöissä ollaan harjoiteltu alusta asti oikeaa mielentilaa ja focusta kohti maalia. Lähtölaskentaa otettu mukaan kolmesta alaspäin ja lähtökäskynä meillä "veto".
   
4. Matkat lähdöstä maaliin juoksemiselle ovat olleet noin 30-50m. Aluksi palkkaaja oli aina näkyvissä, mutta harjoitusten edetessä Uunolle alettiin aika pian tehdä myös "tyhjälle" lähtöjä, eli palkkaaja oli piilossa mutkan takana.
   
5.  Kun pentu oli tehnyt lähetyksiä sekä näkyvälle, että piilossa olevalle palkkaajalle, aloin ottaa mukaan juoksuhäiriön. Aluksi ihminen lähti hölkkäämään vain perään ja lopulta sen perässä sai pinkoa jo ihan täysiä.
   
6. Kun pentu on kestänyt juoksuhäiriön, sillä on tehty satunnaisia "vetoja" myös joustoliinalla ja valjailla. Veto on ollut olematonta, lähinnä paineen tunnetta valjaissa, joten mitään juoksua kummempaa fyysistä rasitetta tästä ei vielä ole seurannut.
   
7. Jo pennun kanssa tulee muistaa huolellinen lämmittely ja palautuminen pienistäkin harjoituksista. 

Treeni enimmäkseen vapaana juoksua ja palkan vahvistamista.

Lue lisää

Sateinen ja märkä syksy

Marraskuun pimeät ja sateiset päivät ovat kyllä tappaneet ulkoilu- ja treenimotivaation miltein täysin. Uunon kanssa ollaan tehty pientä olohuonetottista, lähinnä noutoa, luopumista ja perusasentoa. Käydään säännöllisesti Johannan yksityistunneilla ja hallilla treenaamassa agilityä. Silti minusta tuntuu, että edistyn tokon suhteen niin kauhean hitaasti. Tunne johtunee siitä, että nyt koiraa tulee koulutettua ilman houkuttelua ja tekninen osaaminen edellä. Silloin ei voi laittaa ns . "mutkia suoraksi" ja oppiminen onkin hieman hitaampaa. Toivottavasti näin kuitenkin saadaan aktiivisesti ajatteleva ja teknisesti hyvin suorittava tokokoira.

Uunon kanssa ollaan edelleen treenattu myös vetojuttuja ja viikko sitten otettiin ekat juoksupätkät jo ihan valjaiden kanssa niin, että ihminen juoksee perässä. Tosi hienosti juoksi palkalle joko minun tai mieheni luokse. Ilmottauduttiinkin jo Uunon kanssa marraskuun lopulla pidettävään canicross päivään, jossa saadaan varmasti hyvät vinkit tulevaan.

Lue lisää

Kuulumisia pentuarjesta

 
Viikot vierii jälleen sellaista kyytiä, ettei meinaa perässä pysyä. Uuno kasvaa ja järkeistyy kovaa vauhtia, miten onkaan ihana huomata sen oppineen jo niin paljon haluttuja käytöstapoja arjen keskellä. Treenailut on jäänet hieman vähemmälle kiireiden vuoksi, mutta pientä puuhastelua ja "tapakasvatusta" on tehty koko ajan.

Viime torstain hallitreeni meni taas hienosti: Uuno oli sitä mieltä, että hän on agilitykoira! Tein pennulle hyppysarjaa pelkillä rimoilla (kehonhallinta mielessä) ja "putkirallia", eli muutaman putken pätkiä peräkkäin. Suurimmaksi osaksi harjoittelin paikallaoloa esteiden takana, jotta tämä käytös iskostuu tarpeeksi vahvaksi pennun mieleen. Taukokäytös oli myös hautunut hyvin Uunon mielessä, sillä omaehtoisesti se tarjosi maahan menoa oikein rennolla mielentilalla taukomatolleen.

Eilen oltiin kuvauskeikalla töiden jälkeen ja Uuno pääsi mukaan leikkimään kultaisennoutaja Nessin kera. Kaveruksilla oli oikein mukavaa märällä sänkipellolla ja kyllä vaan oli väsynyttä poikaa kun mentiin siitä vielä julkisilla kotiin. Ei olisi Uuno jaksanut edes kävellä.

Huono tuurimme kaikenlaisten sattumusten suhteen on jatkunut, sillä aamulla huomasin pojan maitokulmahampaan olevan poikki ylhäältä vasemmalta. Noh, onneksi pystyin järjestämään huomiseksi töihin sellaisen raon, että saadaan kipeä hampaannysä pois häiritsemästä.

Huomenna menemme katsomaan perheemme tulevaa vahvistusta, joka toivottavasti saapuu keväällä. Jännittävää, siitä lisää myöhemmin. :)

Lue lisää

Alfa TV esittää: Valkoinenpaimenkoira

TÄSTÄ LINKISTÄ PÄÄSET OHJELMAAN

Menneenä kesänä Alfa TV on kuvannut TV-sarjaa nimeltään Pentula. Ohjelmassa esitellään eri rotuja ja niiden kasvattajia. Elokuussa kuvattiin myös valkkarit ja viime lauantaina kyseinen jakso tuli ulos telkkarista. Päätähtinä olivat kesän Duracel`s G-pennut ja myös minä ja Uuno seikkailimme pätkässä ohjelman loppu puolella. Voi miten pieniä palleroita nuo olivatkaan ihan vasta hetki sitten.

Ohjelma oli hauskasti toteutettu, mutta haastatteluosuutta oli leikattu aika raa`alla kädellä, eikä kysymykset tietenkään tulleet esiin vastausten lomassa. Minulta esimerkiksi kysyttiin olenko omistanut aiemmin valkoistapaimenkoiraa ja vastasin kysymykseen täsmällisesti Kamun osalta ja kerroin myös Rokista sijoituskoirana. Haastattelua oli lyhennetty myös tästä kohtaa, joten siitä sai kuvan ettei muita kuin Kamua ollut.

Lue lisää

Kohteet käyttöön ja eroon houkuttelusta

Aika kuluu hurjaa vauhtia ja Uuno kasvaa ihan silmissä. Poika on ollut meillä reilut kuusi viikkoa ja painoa on siinä ajassa kertynyt lähes kahdeksan kiloa. Välillä pentu on ollut melkoinen köntys kasvupyrähdyksissään, mutta nyt kun jalatkin ovat alkaneet venyä, meno ei ole enää ihan niin holtitonta ja juoksuunkin on tullut yllättävää nopeutta.

Uunon kanssa on aloitettu jo treenit silmällä pitäen tulevaa vetokoiran uraa. Voi olla, että pojasta tulee hieman raskaampi rakenteinen kuin edelliset, joten ainakin canicross varmaan luonnistuu jos ei vauhdikkaammat lajit. Pennun kanssa siis harjoitellaan ihan leikin varjolla hieman viesti tyyliin juoksemista toisen ihmisen luokse palkalle. Uunolle on tehty 30-50metrin matkoja ja lähetyksessä olen jo laskenut kolmesta alaspäin. Hienosti poika pinkoo minusta poispäin mahanalunen käpäliä täynnä. Superpalkka tulee aina joltain muulta kuin minulta, koska herra on aika paljon minun perääni jo tässä vaiheessa.

Muutoin koulutuksen saralla ollaan opeteltu arkijuttujen lisäksi tokoa. Johannan yksäriltä lähti mukaan paljon uusia oppeja, jotka taitavat olla haasteellisimmat nyt ohjaajan oppia, koira tekee kyllä. Olen päättänyt käyttää Uunon tokokoulutuksessa (toivottavasti lähes kaikessa) vähemmän houkuttelua ja enemmän kohteita. Pyrin oikeastaan jättämään houkuttelun pois kokonaan, jos vain suinkin osaan. Tavoitteena on saada koirasta aktiivinen ja tarjoava treenikamu, joka tekisi teknisesti mahdollisimman hyviä suorituksia.

Tällä hetkellä treenattavat asiat ovat: kosketuskeppi ja kosketuksen kesto, kosketusalusta (etutassut alustalla ja takapää liikkuu vastapäivään), seuraaminen kohteen avulla, luopuminen ja maahanmeno. Uuno jaksaa hyvin keskittyä treenihetkiin vaikka lähinnähän ne ovat olohuonetokoilua vasta, sillä haluan opettaa liikkeet huolella kuntoon ennen kuin lähdetään tuomaan mukaan häiriötekijöitä.

Tällä hetkellä kaikki muu sujuu hyvin, paitsi luopumisen peruutus. Meillä on tavoitteena että koira lähtee ihan väistämään pakittamalla avoinaisena kohti tulevaa namikättä. Tämä on ollut Uunolle hieman haastavaa, koska se herkästi istuu tai kääntää vain päänsä pois. Nyt olen naksutellut ihan pienimmästäkin takajalkojen liikkeestä, joten eiköhän tässäkin edistymistä tule.

Ilmoitin Uunon messukeskuksen puppy showhun, katsotaan nyt tuleeko se toinen palli sieltä vai jääkö tämä debyytti samalla meidän viimeiseksi. Mukavahan sinne on lähteä jokavuotiseen tapaan moikkaamaan tuttuja ja hakemaan pennulle vähän erilainen kokemus. Jos näyttelyura jää lyhyeen niin saadaan sitten keskittyä täysin tokoon ja jälkihommiin.

Lue lisää