29.3.2020 perheeseemme syntyi pieni Eeva-tyttö, joka on muuttanut arkea erilaiseksi siitä lähtien. Aikaa koiralle ei ole ollut samalla tavalla kuin ennen, sillä myös uuden kotimme kohta kahdeksan viikkoa jatkunut remontti on verottanut jaksamista todella paljon. Pian helpottaa, sillä toivon mukaan jo ensi viikonloppuna pääsemme muuttamaan.
Uuno on ottanut uuden roolinsa lapsiperheen koirana todella hienosti haltuun. Vauva kiinnostaa Uunoa mutta se on samalla todella rauhallinen pienokaisen läheisyydessä. Vaunulenkit sujuvat myös todella mutkattomasti hienosti käyttäytyvän nuoren herran kanssa.
Eevan syntymän yhteydessä Uunolla oli hieman kasvukipuja ja jouduimme pitämään taukoa vauhdikkaammasta liikunnasta. Oma diagnoosini satunnaiselle etujalkojen ontumiselle oli panosteiitti, sillä kipulääke ja lepo hellittivät oireilun. Toivottavasti saadaan nyt jatkaa ilman tällaisia riesoja ja päästään muuton jälkeen taas hallillekin agilityn pariin.
Ostin SporttiRakilta kuuntelupaikan tokon valmennusrinkiin, joka kestää heinäkuulle asti. Kouluttajina toimii tokossa ihan arvokisatasolla hyvin menestyneet ohjaajat ja toivon saavani hyviä vinkkejä uusien sääntöjen mukaan opetettuihin liikkeisiin. Kyllä tässä huomaa itse olevansa aika ruosteessa kun on kisannut viimeksi 2015 vanhoilla säännöillä eikä oikeastaan ole kuin kerran opettanut kaikki EVL:ään saakkka vaaditut liikkeet.
Uunon koulutuksessa olen alusta saakka keskittynyt enemmän tekniikkaan kuin siihen, että koira oppii liikkeet mahdollisimman nopeasti. Kamun kanssa suurin kompastuskivi oli aikoinaan juurikin tekniikan heikkous kun liian innolla ja kiireellä opetin koiralle vaadittavia liikkeitä kisavalmiiksi. Samoin ketjutuksen puute ja palkattomuus olivat haasteita koetilanteissa.
Rokin kohdalla taas vireenhallinta oli isoin ongelma, jonka takia ei koskaan edes päästy kisaamaan. Ahnehdin jo pentuaikana vietin suhteen ja halusin näyttävää tottista. No sitä sain mutta ääntelyn ja ylikuumenemisen kustannuksella. Katsotaan nyt mitä virheitä tulee Uunon kanssa tehtyä, mutta tämän koirayksilön kohdalla huomaan jo nyt, että sen nopea kasvutahti ja vankahko rakenne asettaa jo heti alkuunsa haasteen ketteryyden ja liikkuvuuden suhteen.
En ole antanut asian vaivata vielä, vaan panostanut kehonhallintaan aivan eri tavoin kun aiempien koirien kanssa. Nyt olen päättänyt rakentaa koiran kropan siihen kuntoon, että tiedän sen pystyvän fyysisesti suoriutumaan myös niistä haastavimmistakin liikkeistä. Aikoinaan olen Kamun kanssa tuskastellut esimerkiksi kaukokäskyjen opettamisen vaikeutta, mutta vihdoin tajunnut kaikkien virheiden johtuvan vain kehonhallinnan puutteesta ja siitä, ettei liikkeitä vaan tarpeeksi jumpattu lihasmuistiin.
Uunon kanssa treenatut asiat ja valmiustaso tällä hetkellä: Seuraaminen: Koulutus aloitettu pentuaikana kosketuskepin kanssa. Jossain vaiheessa muutin kosketuksen käteen ja tein myös imuttamalla, koska koiran vire ja tekemisen vauhti pelkällä kosketuskepillä oli liian laahaavaa ja siitä puuttui mielestäni tekniikan opettamiseen tarvittavaa draivia. Saalispalkan mukaanotto on tuonut myös parempaa asennetta tähän. Tällä hetkellä kestää hyvin käännöksiä ja itse seuraaminen on muutamien metrien pituista.
Luoksetulo: Tehty vauhtiluoksetuloja ilman eteen istumista. Lelu palkkana ja kriteerinä reipas laukka ohjaajan luo. Eteentuloja treenattu erikseen namilla ja kauluksesta tulevalla pallopalkalla.
Paikallaolo: Paikallaolossa hyvä mielentila, kestää hyvin leluhäiriöt ja ohjaajan liikkeet. Asennon kanssa hieman muistuttelua, koska tykkää heittää rennosti lonkka-asentoon. Treenejä vietävä haastavampaan ympäristöön ja kohta mukaan myös häiriökoirat.
Kapulan pito: Tehty pitoharjoituksia erilaisilla esineillä (muovi, metalli, puu) ja keskitytty lähinnä kunnon otteeseen ja siihen, että koira ottaa esineen halukkaasti. Tällä hetkellä ote ihan ok tasolla, saisi olla vielä napakampi ja suoraan ottaessa jo tiukka. Nyt saattaa aluksi hieman olla leuka löysänä ennen kuin löytää kunnon otteen. Nouto: Noutoa on tehty pienissä paloissa vielä sen kummemmin yhdistämättä kokonaiseksi liikkeeksi. Kapulan pitoa, nostamista ja vauhdilla tuomista erikseen. Luovuttaminen vielä täysin vaiheessa.
Perusasento: Uuno on opetettu perusasentoon targetin avulla. Etutassut kosketusalustalla ja takapää pyöräyttämällä sivulle. Vaatii vielä pientä muistuttelua kohteella, mutta sujuu sen jälkeen hyvin. Erikseen olen treenannut etutassut alustalla/korokkeella takapään käyttöä myötä- ja vastapäivään.
Merkin kierto: Tehty vasta lyhyeltä matkalta, osaa jo "kierrä" käskyn. Seuraavaksi etäisyyttä ja vauhtia.
Kaukokäskyt: Ah niin ihana liike, kun se on hieno ja hyvin opetettu. Uuno jumppaa tällä hetkellä seiso-maahan vaihtoa etutassut targeteilla. Seuraavaksi otan istumisvaihtoja mukaan, mutta vartalonhallintaa täytyy treenata näiden liikkeiden kanssa samaan aikaan vielä paaaljon! Aion nyt opettaa nämä huolella ennen kuin kiirehdin yhtään kasvattamaan matkaa tms.
Tunnistusnouto: Olen halunnut ottaa tunnarin opetuksen alle jo hyvissä ajoin, koska tämä(kin) liike on ollut minusta vaikea opettaa. Uuno on tehnyt kapulalla pitoharjoituksia ja nyt valmennusrenkaan ohjeen mukaan etsii kapulaa ruutunauhojen ja muiden noutokapuloiden seasta. Pääasiana nenän käyttö eikä vain silmillä etsiminen. Kestää jo heittää palkkanamin edemmäs ja tulla vähän vauhdikkaammin etsimään omaa kapulaa. Ei pureskele ja nenä on hyvin auki. Maltilla edetään tässä liikkeessä!
Estehyppy: Matalalla esteellä osaa liikkeen ilman eteen- ja sivulletuloa lopussa.
Itse liikkeiden lisäksi ollaan harjoiteltu kehässä liikkumista "tässä" käskyn avulla. Koiran tulee pysyä näin ohjaajan vasemmalla puolen lähellä ja kulkea mukana rennommin kuin seuraamisessa. Taitoa opeteltu lähinnä siirtymisiin kehässä ja ihan arjessa esim. metsälenkeillä hallintaan.
Sosiaalinen palkka on myös työn alla ja aika uusi juttu minulle. Olen aika malttamaton ollut palkkauksissa ja herkästi tyrkkään sen pallon vaan sadasosasekunnissa koiralle. Pyrin myös erottelemaan vapautussanoilla Uunolle tulevan lelu- tai ruokapalkan.
Toko on siitä kamala ihana laji, ettei tässä koskaan tule valmista vaan aina löytyy viilattavaa ja uusia tapoja kouluttaa koiraa!
Pakko kirjoitella blogia näissä fiiliksissä kun tuli otettua tänään kivoja kuvia hyvin keväiseltä vaikuttavassa säässä ja muutenkin isoja asioita on tapahtumassa lähitulevaisuudessa. Viime päivät ovat menneet nopeasti kaiken kiireen keskellä, kun ollaan selvitelty aika paljon kaikkea kiinteistökauppaan liittyviä asioita.
Omakotitalon hankinta on ollut agendalla tässä jo tovin ja asuntonäyttöjäkin on tullut kierreltyä satunnaisesti jo yli vuoden päivät. Sopivaa vaan ei oikein ole löytynyt, sillä meidän vaatimustaso on ollut aika "vaikea" tänne kaupunkiin. Molemmat haluaa omaa rauhaa ja varsinkin minä tilaa ympärille (pihapiiriä, metsää, ulkoilumaastoja). Talonkin tulisi olla hyväkuntoinen ja etäisyydet eivät saisi olla liian pitkiä palveluiden ääreen ja töihin. Välillä alkoi jo tuntua, ettei tällaista yhdistelmää löydy ja on alettava rakentamaan uutta aivan tyhjästä.
Kaksi viikkoa sitten asiat kuitenkin alkoivat loksahdella paikoilleen ja nyt ollaan tilanteessa, jossa ensi viikolla on kiinteistön kuntotarkastus ja sen ollessa kunnossa voidaan tehdä kaupat. Paikka on kyllä miltein kaikilta osin sellainen kuin vaan voi toivoa ja työmatkakin on todella kohtuullinen tänne pääkaupunkiseudun liikenteeseen nähden (14km).
Toivottavasti kaikki menee hyvin ja kaupat onnistuvat. Sitten alkaakin aika uudenlainen elämä kun vauva syntyy ja pääsee omaan rauhaan asumaan useamman kerrostalovuoden jälkeen. Luulen, että varsinkin Uuno tulee nauttimaan muutoksesta.
Olen treenannut Uunon kanssa tokojuttuja nyt lähinnä vain sisällä ja samalla ollaan tehty ihan arkisia temppuja namiautomaattia hyväksi käyttäen. On muuten hyvä vempele kun saa palkan suunnattua myös itseltä poispäin!
Uunon noutoa olen opettanut ihan pienissä paloissa ja nyt ollaa lähinnä pito- ja nostoharjoituksia vasta tehty ja sisäistetty asiaa kunnolla. Toivon, että tämä pienin askelin ja kärsivällisesti eteneminen tuottaa tulosta ja noudosta saadaan ehyt hyvä suoritus vielä jossain vaiheessa.
Videolla kyllä muutama muukin "tosi tarpeellinen" temppu! :D
Tänään lähdin omatoimivuorolle Uunon kanssa Sporttikoirahallille Espooseen, jossa käymme työkavereidenkin kanssa aina joka toinen torstai humputtelemassa aksaa. Suunnittelin treenin päässäni kahteen osaan: aluksi tokossa seuraamista ja siihen käskysanan liittämistä sitten loppu ajan pyhittäisin irtoamistreenille agilityssä.
Suunnitelmassa pysyttiin, mutta koira oli tällä kertaa jotenkin tosi tahmea. Uuno läähätteli herkemmin kuin yleensä ja oli todella väsyneen oloinen. Normaalisti se irtoaa tosi hyvin putkiin ja sukeltelee niihin jopa hieman liiankin omatoimisesti. Nyt se ravaili vaan kevyesti eikä oikein innostunut normaaliin tapaansa.
Tein sitten hieman kevyemmän treenin ja otettiin lähinnä ilon kautta. Jäähdyttelylenkillä metsässä pojan maha oli hieman löysällä ja se kyykki useamman kerran metsälenkin aikana. Hetken kuluttua kun oli saanut tarpeensa tehtyä niin kanniskeli onneksi jo keppejä ja spurttaili niiden kanssa yksinäänkin.
Toivottavasti Uunolla oli vaan maha kipeä tai muuten "huono päivä" ja tämä olisi ohimenevä asia.
Vaikka välillä minusta tuntuu, että blogit alkavat olla menneen talven lumia jaksan silti kirjoitella kuulumisia aina muistiin säännöllisin väliajoin.
Viime viikon maanantaina lähdimme Uunon kanssa sukulaiskierrokselle Savoon, tarkemmin Juankoskelle äitini luokse. Viikon tarkoituksena oli nähdä sukulaisia ja päästä pakoon näitä etelän mutavelli kelejä. Sukulaisia kyllä nähtiin, mutta melkeinpä huonommat kelit olivat vastassa kun savon maalle astuimme. Joka paikka oli peilijäänä ja miltein päivittäin satoi vettä. Se niistä "mahtavista kuvaussäistä" joita lähdin etsimään.
Matkustimme Uunon kanssa kummankin suunnan junalla ja pikkujätkä oli kyllä todella vaivaton reissukaveri. Siinä se veteli lemmikkivaunussa sikeitä vaikka molemmilla matkoilla vaunuissa oli hieman levoton tunnelma muiden koirien toimesta.
Uuno ei ollut aiemmin nähnyt äitini kissaa tai koiria, mutta hyvin se otti vastaan uudet tuttavuudet. Sileäkarvainennoutaja Sisu oli kovasti Uunon mieleen ja kaveruksilla sujui leikit hyvin yhteen varsinkin narupallon kera. Harmikseni Uunon anturat hieman aukeilivat kovassa lumihangessa, mutta ei se tuntunut kovinkaan menoa haittaavan.
Reissun aikana kävimme myös mökillä Yläluostassa ja Uuno sai ensikosketuksen riistaan. Näytin sille pakastettua telkkää ja tein huvikseni noutoharjoituksen. Ihme kyllä pentu oli heti valmis ottamaan riistaa suuhunsa ja hakikin sitä jopa umpihangesta. En olisi uskonut, sillä ei me olla noutoa harjoiteltu tuolla tasolla edes kapulalla vielä.
Viimeisenä lomailupäivänä Uuno sai vielä miltein saman ikäistä seuraa kun kahdeksan kuukauden ikäinen Karo kultainennoutaja tuli leikkikaveriksi. Hyvin meni painit kaksikolla ja kivoja valokuviakin tuli napsittua.
Salmiakkitassu on vuonna 2009 perustettu blogi, joka kertoi aiemmin arjesta valkoisenpaimenkoira Kamun kanssa. Vuonna 2019 Kamu siirtyi ajasta ikuisuuteen ja harrastuskoiran virkaa tuli täyttämään valkkariherra Uuno.
Blogissa aiheet vaihtelevat tällä hetkellä harrastamisesta aina arjen pieniin asioihin, laadukkaita valokuvia unohtamatta.
